Kun puhutaan eksytyksestä, ajatuksiimme nousee helposti mielikuvia erilaisista oudoista voimavaikutuksista ja kyseenalaisista opeista, jotka aaltojen tavoin rantautuvat toinen toisensa jälkeen Suomen maaperälle. Olemme nähneet tällaista liikehdintää omassa lähihistoriassamme, erityisesti ulkomaisten puhujavieraiden ympärillä. Aina kun uusi tällainen aalto on rantautumassa, monet juoksevat suoraan sen syliin, juovat siitä ja antautuvat sen valtaan. Toiset sen sijaan nousevat aallonmurtajille ja kohottavat varotushuudon, sillä he uskovat että aalto on täynnä myrkyllistä jätettä. Syntyy kiivasta väittelyä ja hajaannusta aallon mukaansa tempaamien ja sitä vastaan nousseiden välillä. On myös kolmas ihmisryhmä. He eivät ole aaltojen vallassa eivätkä aallonmurtajilla, vaan he eristäytyvät vuorille. Osa heistä tulee rannalle asti katsomaan ja ihmettelemään, niin että heidän kenkiensä kärjet kastuvat, mutta he eivät mene sen pidemmälle. He ovat epävarmoja siitä, mikä niistä sadoista aalloista loppujen lopuksi on eksytystä ja mikä ei.

Jos nyt alkaisin koetella jokaista eksytyksen muotoa kaikkien muiden ihmisten puolesta, joutuisin laatimaan aiheesta satojen tuntien mittaisen opetussarjan. Sitä mukaa kun saisin otettua edellisistä aalloista selvää, uusia ilmaantuisi tilalle. Tässä artikkelissa pyrin osoittamaan Raamatun sanasta, että kaikilla eksytyksen muodoilla on pohjimmiltaan yksi ja sama juuri. Kun opimme tunnistamaan tuon juuren, kykenemme myös valvomaan ettei se pääse juurtumaan meihin. Silloin mitkään tästä juuresta versoavat eksytyksen muodot eivät saa meissä sijaa. Mutta jokainen joka lähtee tutkimaan eksytyksen juurta, joutuu kohtaamaan oman sisimpänsä. Pelastuksen tiellä vaeltava ihminen kestää tällaisen tutkimusmatkan, mutta jos olet eksynyt väärille teille, et välttämättä pidä löytämästäsi. Uskon että että Jumala tahtoo tämän opetuksen kautta vahvistaa sinua kulkemaan pelastuksen tiellä, varjelemaan jalkojasi eksymästä väärille teille ja jos tarpeellista, opastaa sinut pois eksytyksen tieltä takaisin pelastuksen tielle.

Sisällysluettelo:​

1. Herättelyä

2. Eksytyksen juuri

3. Uskovan suhde eksytykseen

4. Opi tunnistamaan eksytys

5. Lähteet

6. Viitteet

1. Herättelyä 

Tuomiopäivän näyttämöllä 

Tälle maailmalle ja sen ajalle on asetettu määräaika. On tuleva viimeinen päivä. Se on tuomion päivä, vihan päivä ja Herran päivä. Sinä päivänä "taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat" (2. Piet 3:10). Sinä päivänä jokainen ihminen löytää itsensä tilanteesta, jonka Jumala on jo ennalta ilmoittanut ja näyttänyt profeetoilleen. Esimerkiksi Johannes kuvaa tätä tapahtumaa ilmestyskirjassa: "minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt... näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä" (Ilm 20:11-12). Myös profeetta Danielille näytettiin näitä samoja näkymiä: "Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta. Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin" (Dan 7:9-10). 

Siellä seisovat saman valtaistuimen edessä yhdessä meidän kanssamme myös ne, joista toiset ovat sanoneet: "He ovat eksyttäjiä!" Mutta toiset ovat sanoneet samoista ihmisistä: "He ovat suuria Jumalan palvelijoita! Heillä on vahva usko! Heidän yllään on suuri Jumalan siunaus! He tuntevat Raamatun paremmin kuin minä! He tekevät Jeesuksen nimessä monia Jumalan hyviä ihmetekoja, jollaisia itse saan vain uneksia tekeväni! Heidät tullaan varmasti näkemään kunniapaikalla taivasten valtakunnassa!" 

Sitten tulee heidän vuoronsa kuulla Jumalan vanhurskaat ja oikeudenmukaiset tuomiot. Jumalan Poika, Kuningasten Kuningas, Herrojen Herra, Jeesus Kristus, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, lausuu heille julki sanat, jotka Hän on jo ennalta ilmoittanut Raamatussa: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät" (Matt 7:23). Silloin silmitön kauhu valtaa heidät ja he alkavat huutaa: "HERRA! HERRA! Emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?" (Matt 7:22) Jeesus sanoo: "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon" (Matt 7:21).

Miten sinä uskot Jeesukseen? 

Viimeisenä päivänä Jumalan valtaistuimen edessä tulee seisomaan ihmisiä, jotka ovat täysin äimistyneitä kuullessaan tuomiostaan. Se tulee heille karmeana yllätyksenä. He ovat koko ajan luulleet olleensa pelastuksen tiellä, vaikka todellisuudessa he ovat eksyneet kuoleman tielle. Vielä tuomion kuultuaankin he huutavat Jeesuksen puoleen: "HERRA! HERRA!" He eivät ymmärrä tilannetta. Jos heiltä kysyttäisiin: "uskotteko Herraan Jeesukseen?", olisivat he varmasti vastanneet myöntävästi. Tämän johdosta meille herää kysymyksiä: kuinka on mahdollista että he ovat päätyneet tällaiseen tilanteeseen? Kuinka itse voisimme välttää ettei se tulisi koskemaan meitä?

Eikö se olekaan totta, kun Raamattu sanoo: "sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan" (Room. 10:10)? Eikö asia sittenkään ole niin kuin Raamattu sanoo: "uskon kautta varjellutte pelastukseen" (1. Piet. 1:5). Nämä jakeet ovat aivan yhtä totta kuin edellä kuvatut tuomiopäivän tapahtumat. Siksi meidän tulee voida sovittaa ne linjaan toistensa kanssa. Asia selvenee kun ymmärrämme sen, että ei ole aivan yhdentekevää millä tavalla uskomme Jeesukseen. On mahdollista uskoa väärin. On mahdollista olla eksyttävässä uskossa. Monet ihmiset tulevat viimeisenä päivänä huomaamaan, että heidän uskossaan on jotain vakavasti vialla. Riippumatta siitä että he ajattelevat olevansa uskossa Jeesukseen ja tunnustavat suullaan Jeesuksen Herrakseen, Jeesus itse lausuu heille: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut" (Matt 7:23). Siksi onkin ensisijaisen tärkeää että koettelemme uskoamme: "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?" (2. Kor. 13:5). 

Seuraavaksi teemme uskontestin, jolla koettelemme uskoamme. Nostan Raamatusta esiin viisi lainausta ja meidän tehtävämme on pohtia, voimmeko samaistua niihin uskossa. 

Paavalista ja hänen työtovereistaan on sanottu: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien" (Apt 16:17). Uskommeko mekin, että Jumala on Korkein? Uskommeko mekin, että Paavali ja hänen työtoverinsa ovat Jumalan palvelijoita, jotka julistivat ihmisille pelastuksen tien? 

Jeesukselle on sanottu: "Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika... minä rukoilen sinua" (Luuk 8:28). Uskommeko mekin, että Jeesus on Jumalan, Korkeimman Poika? Rukoilemmeko mekin Jeesusta?​ 

Jeesuksesta on sanottu: "Sinä olet Jumalan Poika!" (Luuk 4:41, Mark 3:11). Uskommeko mekin että Jeesus on Jumalan Poika?​ 

Jeesuksesta on sanottu: "(jotkut) tiesivät hänen olevan Kristuksen" (Luuk 4:41). Tiedämmekö mekin että Jeesus on Kristus? 

Jeesuksesta on sanottu: "Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä" (Luuk 4:34). Tunnemmeko mekin kuka Jeesus on? Uskommeko mekin että Jeesus on Jumalan Pyhä? 

Mitä luulet, voiko eksynyt ihminen läpäistä tällaisen uskontestin? Monet ihmiset ajattelevat, että se joka läpäisee tällaisen uskontestin, ei voi olla eksynyt, eikä varsinkaan eksyttäjä. He sanovat, että niin kauan kuin säilytämme tällaisen uskon, olemme pelastuksen tiellä. Raamatusta käy kuitenkin ilmi, että kyseisen testin läpäisemisellä ei ole todellisuudessa mitään merkitystä pelastuksen kannalta. Tämän saman testin läpäisevät nimittäin myös riivaajahenget. Jokainen yllä olevassa testissä oleva lainaus on riivaajien puhetta! Riivaajilla on paljon suurempi usko kuin suurimmalla osalla ihmisistä. Ne tuntevat Jeesuksen paremmin kuin suurin osa ihmisistä. Ne tietävät että Jeesus on Kristus. Ne eivät kertakaikkiaan voi olla uskomatta Häneen, tuntematta Häntä ja tietämättä kuka Hän on. Ne tuntevat pelastuksen tien paremmin kuin suurin osa ihmisistä. Ja kun tutkit yllä listattujen lainausten asiayhteyksiä, huomaat myös että riivaajat jopa rukoilevat Jeesusta antautuneemmin kuin suurin osa ihmisistä. Niille ei tuota ongelmaa tunnustaa, että Jumala on Korkein ja että Jeesus on Jumalan Poika. Tästä kaikesta huolimatta ne ovat eksyttäviä henkiä, saatanan palveluksessa olevia pahuuden henkivaltoja. Juuri niitä varten ikuisen tulen rangaistus alunperin valmistettiin. Jumala tulee tuomitsemaan ne viimeisenä päivänä. 

Onko pelastuminen pulmapeli? 

Jeesus opetti pelastuksen tiestä sanoen: "se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät" (Matt 7:14). Eksytyksen ja kadotuksen tiestä Hän sen sijaan opetti sanoen: "se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät" (Matt 7:13). Näitä sanoja pohtiessamme ja edellä kuvailtua tuomion päivää ja uskontestiä ajatellessamme pelastuksen tie alkaa näyttäytyä meille väkisinkin yhä kapeampana. Monet ovat sen seurauksena joutuneet suuren ahdistuksen valtaan. He ajattelevat että Jumalan täytyy olla sadisti, koska Hän on tehnyt tiestään niin vaikean. He kokevat sen pulmapeliksi, jonka ainoastaan ylivertaisen älykkäät ja taidolliset ihmiset kykenevät läpäisemään. Mutta todellisuudessa pelastuksen tien löytäminen ja sillä pysyminen eivät perustu älyllisiin ponnistuksiin tai taidollisiin suorituksiin. Sen tien kulkijoista Paavalikin kirjoitti: 

1. Kor 1:26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. 

1. Kor 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, 

Meitä koskee Paavalin ohje: "älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas" (1. Kor 3:18). Kun Jeesus opetti taivasten valtakunnasta, Hän nosti pienet lapset malliesimerkiksi sen kansalaisista: "Hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa" (Matt 18:2-4). Meidän Jumalamme on Kaikkivaltias ja vanhurskas Jumala, eikä Hän anna yhdenkään eksyä, joka vilpittömästi huutaa Hänen puoleensa ja rukoilee nöyrällä sydämellä: "katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle" (Ps. 139:24). Silloin Jumala vastaa ja alamme nähdä kirkkaasti mitä eksytys pohjimmiltaan on: "Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä" (Jer. 33:3). Kun olemme tulleet Jumalan opettamiksi ja päässeet Hänen tielleen, meitä koskevat sanat: "joka sitä tietä kulkee, ei eksy-eivät hullutkaan" (Jes. 35:8). 

2. Eksytyksen juuri 

Kuollut usko ja pelastava usko 

Olen nyt toivottavasti onnistunut herättelemään sinua ja saanut meidät kyselemään Jumalalta: Mitä se eksytys sitten pohjimmiltaan on? Jos pelastuksen tien kulkeminen ei vaadi älyllistä suorituskykyä, niin millaista uskoa pelastava usko on? Avain tämän asian ymmärtämiseksi on ollut silmiemme edessä jo artikkelin alkupäässä. Se löytyy Jeesuksen sanoista: 

"... te laittomuuden tekijät." 

ja 

"... joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon." 

Syy miksi Jeesus ei tunne tuomiopäivänä omikseen ihmisiä, jotka kutsuvat Häntä Herraksi, johtuu siitä että he ovat laittomuuden eli synnin tekijöitä. Pelastuksen vakuutena ei siis ole se, että ihminen kokee uskovansa Jeesukseen ja pitävänsä Häntä Herranaan, eikä edes siinä, että hän on tehnyt ihmetekoja Jeesuksen nimessä. Pelastuksen vakuutena voi olla ainoastaan Jeesuksen ristillä vuodattama sovitusveri, joka on pessyt pois meidän syntimme ja vaikuttanut sen, että meillä on voima hylätä laittomuuden teot elämästämme. Pelastava usko on sitä, kun kadumme syntejämme, tunnustamme ne, hylkäämme ne ja uskomme Jeesuksen sovittaneen ne ristillä. Tästä pelastavasta uskosta voi kuitenkin eksyä pois siten, että lakkaa tekemästä taivaallisen Isän tahtoa ja antautuu uudelleen synnin valtaan, jatkaen synnissä elämistä. Sellaisista ihmisistä Raamattu sanoo: "heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman" (2. Tim 3:5) ja "he väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he hänet kieltävät" (Tiit 1:16). Tämän vuoksi se tie, jolta kukaan "ei eksy-eivät hullutkaan" (Jes. 35:8), on nimeltään "pyhä tie" (Jes. 35:8)​, eli synnistä erotettu tie. Sillä tiellä kulkevista sanotaan: "sitä ei kulje saastainen" (Jes. 35:8). 

Jaak 2:17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18 Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20 Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
...
26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut. 

Kaikkia eksytyksen muotoja yhdistää yksi ja sama juuri 

Eksyminen tarkoittaa joutumista eroon Jumalasta. Mikä voi erottaa meidät Jumalasta? Paavali kysyy: "kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?" (Room 8:35) ja "minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room 8:38-39). Hullukaan ei voi eksyä pois Jumalan yhteydestä edellä lueteltujen asioiden kautta. Jotkut niistä, kuten esimerkiksi nälkä, voi toki johtaa eksytykseen, mutta niiden kokeminen ei itsessään tarkoita eksymistä. On olemassa vain yksi mikä voi erottaa meidät Jumalasta: "teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule" (Jes 59:2). 

Synti on kaiken eksytyksen perimmäinen juuri. Eksyminen on synnin tekemistä ja synnin tekeminen on eksymistä. Eksytyksen ainoa päämäärä on alusta saakka ollut saada ihminen tekemään syntiä. Jos eksytys ei aiheuta ihmisessä syntiä, se epäonnistuu. Kun käärme alkoi eksyttää Aadamia ja Eevaa, se teki sen houkuttelemalla heidät syntiin. Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset eksyneet ihmiset. Ironista tässä on se, että he olivat ensimmäiset ihmiset. Samoin jokainen ihmissuvun jälkeläinen eksyy tekemällä syntiä siinä eliniän vaiheessa, kun he oppivat tuntemaan hyvän ja pahan. Ei ole olemassa yhtäkään ihmistä, joka ei olisi eksynyt ja joutunut eroon Jumalasta. 

Room 3:10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.

3. Uskovan suhde eksytykseen 

Ulospääsy eksytyksestä on avattu 

Koko maailma ajelehtii eksytyksen kavalissa juonissa ja erilaisten opintuulten viskeltävänä (Ef. 4:14). Mutta Jumala antoi ainoan Poikansa Jeesuksen tulla maan päälle sovittamaan koko maailman synnit hirvittävällä uhrikuolemalla. Aadamin kautta koko ihmiskunta tuli eksytetyksi, mutta Jeesuksen sovitusuhrin kautta koko ihmiskunnan synnit ovat sovitetut ja ulospääsy eksytyksestä on avattu. Jumala on voimallinen pelastamaan ihmiset pois synnistä ja eksytyksestä. 

Room 5:6 Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.
7 Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla.
8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
9 Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.
10 Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;

Room 5:18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;
19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. 

Ef 4:17 Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,
19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.
20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:
22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,
23 ja uudistua mielenne hengeltä
24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
25 Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä. 

4. Opi tunnistamaan eksytys 

Eksytyksen hedelmät 

Seurakunnan paimenen ja opettajan tehtävissä toimivat ihmiset joutuvat tänä päivänä yhä useammin tilanteisiin, missä joku tulee lähes itkien kyselemään eksytyksestä. He tukeutuvat heihin saadakseen tietää, mikä on eksytystä ja mikä ei, kuka on eksyttäjä ja kuka ei. Siksi paimenet ja opettajat ovat usein hyvin kuormittuneita. Tällainen asetelma on epäluonnollinen seurakuntaruumiille. Raamatussa on käsky: "koetelkaa kaikki" (1. Tess. 5:21). Tätä käskyä ei ole annettu vain harvoille, vaan kaikille uskoville. Eksytysten paljastaminen ei ole erityiskyky, vaan se on Jeesuksessa oleva ominaisuus, jonka jokainen Hänessä oleva on perinyt uudestisyntymässä. Mutta monet ovat hukassa, eivätkä he osaa koetella asioita. Toiset puolestaan ovat ottaneet tehtäväkseen koetella kaikkea mahdollista kaikkien muiden puolesta. Internet on täynnä yksittäisten ihmisten sivustoja, joilla he julkaisevat lähes pelkästään eksytystä käsitteleviä artikkeleita. On tietysti myös erillinen armolahja henkien erottamista varten, joka helpottaa koettelua, mutta koetteleminen on silti yleisesti ottaen jokaisen yksilöuskovan tehtävä. Jumalan tahto on ettei yksikään jäisi tässä asiassa vajaaksi. Siksi pyrinkin seuraavaksi jakamaan Raamatun opetusta, jonka kautta kukin voisi omalla kohdallaan kasvaa hyväksi koettelijaksi. 

Paavali vertaa tämän päivän eksyttäjiä Mooseksen aikaisiin eksyttäjiin sanoen: "niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä" (2. Tim. 3:8). On tärkeää kiinnittää huomio siihen, millä tavalla Jannes ja Jambres toimivat. Tänä päivänä korostetaan paljon sitä, että meidän tulee koetella eri julistajien hedelmää. Jos hedelmä on hyvää, on kyseessä Jumalan lähettämä ihminen. Jos hedelmä on pahaa, on kyseessä eksyttäjä: "sillä hedelmästä puu tunnetaan" (Matt. 12:33). Mutta millaista hedelmää Jannes ja Jambres tuottivat? He tekivät samoja ihmeitä kuin Mooses! Näin he saivat Faaraon eksymään: "nämä Egyptin tietäjät tekivät samoin taioillansa... ja faraon sydän paatui" (2 Moos. 11-13). 

Kun tämän päivän julistajat tekevät Jeesuksen nimessä samoja ihmetekoja kuin Jeesus, monet ajattelevat että tämä on sitä hyvää hedelmää, josta heidät tunnetaan Jeesuksen omiksi. Mutta Jeesus on tehnyt meille selväksi, että on täysin mahdollista profetoida, ajaa ulos riivaajia ja tehdä voimallisia tekoja Jeesuksen nimessä, ilman että Jeesus on koskaan tuntenut ihmeiden tekijöitä omikseen. Jeesuksen nimessä tehdyt ihmeet eivät koskaan pelkästään voi olla sitä hyvää hedelmää, mistä tunnemme julistajat Jeesuksen omiksi. Eivät edes hyvät ihmeet! Ratkaisevaa ei ole myöskään se, sanovatko he tuntevansa Jumalan, vaan se, sanooko Jumala tuntevansa heidät. Raamattu sanoo, että eksyttäjät "väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he hänet kieltävät" (Tiit 1:16). Juuri heille Jeesus sanoo viimeisenä päivänä: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut" (Matt 7:23). Joten mitkä ovat ne teot, joilla he kieltävät Jumalan? Ne ovat samoja kuin Janneksella ja Jambreksella! He saivat Faaraon tekemään syntiä ja paaduttamaan omatuntonsa Jumalan edessä. Tämä on se hedelmä, josta heidät voidaan tuntea eksyttäjiksi. He saavat ihmiset pysymään synneissään ja tekemään syntiä. 

Kaikessa maan päällä käytävässä hengellisessä taistelussa on pohjimmiltaan kyse taistelusta syntiä vastaan. Me uskovat taistelemme synnin kiusauksia ja koetuksia vastaan, ettemme antautuisi niiden valtaan ja eksyisi. Uskomme tulee esiin siitä, että me pyhitymme, eli erottaudumme synnistä. Pelastuksen tielle astuva ihminen ei salaa syntejään, vaan tunnustaa ja hylkää ne: "joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon" (Sananl. 28:13). Me olemme ottaneet aseeksemme Kristuksen mielen, joka on kärsinyt lihassa: "sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä" (1. Piet. 4:1). 

Tunnistamme eksytyksen siitä, että se pyrkii vaikuttamaan meihin aseista riisuvalla tavalla. Tämä aseista riisuminen tapahtuu "saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä" (2. Tess. 2:9). Se tulee keskellemme kuin susi lammasten vaatteissa: "Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen" (2 Kor. 11:14). Heille ei tuota ongelmaa tunnustaa Jeesusta Herraksi ja Jumalan Pojaksi, tai julistaa pelastuksen tiestä niinkuin tietäjähenki julisti Paavalin päivinä: "nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien" (Apt 16:17). Saatana on kaikkein vaarallisin Raamattu kädessään. Se sekoittaa totuuteen oman valheensa. Kun tämä valheen koukku on nielty, se juurtuu ajattelutapaamme ja alkaa madaltaa kynnystämme synnille. Se valmistaa mielemme hyväksymään tulevat synnin kiusaukset ja alistumaan niille jo etukäteen. Se tuudittaa ja pehmittää meitä, jotta unohtaisimme Jumalan pelon. Se paaduttaa meidät ja tekee synnistä lopulta normaalin asian elämässämme. Jeesus sanoi eksyvistä ihmisistä: "ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat" (Luuk. 8:13).

Huomion painopiste oikeisiin asioihin 

Olen kuullut paljon arvostelua siitä, miten se on eksytystä kun julistajat pukeutuvat kalliisiin teetettyihin pukuihin, miten se on eksytystä kun he nimittävät itse itsensä apostolin tai profeetan virkoihin, miten se on eksytystä kun he keräävät itselleen paljon omaisuutta ja miten se on eksytystä kun he temppuilevat viihdyttääkseen yleisöä. Olen kuullut paljon arvostelua siitä, miten se on eksytystä kun tämän päivän kokoontumisissa soi raskas ja levoton maallinen musiikki, miten se on eksytystä kun värivaloilla ja savupommeilla luodaan keinotekoinen hurmoksellinen ilmapiiri ja miten se on eksytystä kun nykyajan ylistyslaulut on tarkoituksellisesti tehty sellaisiksi että ihmiset menevät siitä transsiin. Olen kuullut paljon arvostelua siitä, miten se on eksytystä kun joku opettaa menestysteologiaa, New Wine -oppia, JDS -oppia tai mitä harhaoppia milloinkin. Olen kuullut paljon arvostelua siitä, miten se on eksytystä kun erilaiset henkivallat vaikuttavat milloin mitäkin epäterveitä voimavaikutuksia ja miten se on eksytystä kun ihmiset näiden voimavaikutusten vallassa kouristelevat, vapisevat, nauraa räkättävät ja ääntelevät eläimellisesti. 

Voisin jatkaa yllä olevaa listaa lähes loputtomiin. On paljon ihmisiä, jotka koettelevat näitä ilmiöitä ja laativat niistä perusteellisia kirjoituksia. He käyttävät siihen kaiken aikansa ja uppoutuvat todella syvälle näihin asioihin. Enkä väitä etteikö niitä tulisi koetella. Yritän vain kertoa olevani huolissani siitä, että heidän huomionsa painopiste voi olla täysin väärässä paikassa. Samalla kun he pohtivat sitä, mikä ylistystyyli, musiikki tai oppi milloinkin on eksytystä, he eivät välttämättä näe ongelmaa siinä, että he itse käyvät tutkimustensa lomassa välillä parvekkeella tupakalla tai katsovat pornoa. Tiedän tällaisia ihmisiä olevan. He saattavat ajatella olevansa hyvinkin perillä nykypäivän eksytyksistä, mutta eivät silti ymmärrä että eksytys voi yhtä hyvin olla läsnä heidän omassa jokapäiväisessä arjessaan. ​

Se että opiskelemme ja tutkimme eksytyksiä, ei ole vakuutena siitä, että säästymme itse eksytyksiltä. Pelastuksen tie ei edelleenkään ole sidottu älylliseen suorittamiseen, vaan lapsenomaiseen uskoon. Kun Jeesus kehotti meitä valvomaan, ei Hän tarkoittanut sillä eksytysten loputonta tutkimista, vaan sitä että pidämme huomiomme painopisteen Jeesuksessa ja kasvamme Hänen tuntemisessaan. Jumalan pelko ja pyhitys ovat paljon tärkeämpiä asioita kuin tieto siitä mitä saatana milloinkin puuhailee. Se että ihminen käyttää monta tuntia päivässä eksytysten tutkimiseen, voi siis jo itsessään olla asia, joka edesauttaa eksymistä. 

Eksytys käyttää hyväkseen totuutta 

Eksytys on kuin väärennetty raha. Lähes aidon veroisena ja taitavasti väärennettynä se otetaan ilolla vastaan. Toisaalta olemme jo pitkään eläneet ajassa, jossa jopa todella tökeröt ja ilmiselvät eksytykset menevät läpi. Ihmiset ovat tulleet niin sokeiksi, että he hyväksyvät keskuudessaan sellaisia eksytyksiä, mitkä olisi naurettu ulos alkuseurakunnasta! Saatana on hyökännyt eksytyksillään salakavalasti kaikkia pelastustien elementtejä vastaan: todellista parannuksen tekoa vastaan, todellista kastetta vastaan ja todellista Pyhän Hengen lahjaa vastaan. Se on korvannut parannuksen teon valheellisella korvikkeella, joka korostaa pelkkää katumusta ja tunnustamista, mutta josta puuttuu syntien hylkääminen ja puhtaan omantunnon saaminen. Se on korvannut kasteen valheellisella rituaalilla, josta puuttuu kastettavan henkilökohtainen usko, upottaminen ja Jeesuksen nimi, mutta joka kuitenkin näennäisesti sisältää uudestisyntymisen ja syntien anteeksisaamisen. Se on korvannut Pyhän Hengen lahjan valheellisilla henkivalloilla, jotka esiintyvät Pyhänä Henkenä ja saavat ihmisen valtaansa (lue artikkelisarja: Tie pelastukseen). Nämä kaikki vääristävät suhteemme syntiin ja altistavat meidät sille. 

Jeesus on varoittanut meitä sanoen: "sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin" (Matt. 24:24). Kristus on hepreaksi messiah, eli voideltu. Jeesus opetti, että viimeisinä päivinä tulee vääriä voideltuja ja vääriä profeettoja, jotka tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he saavat mahdollisesti jopa Hänen omansa eksymään. Kun tällaisia niin sanottuja voideltuja julistajia ilmaantuu, saatamme ensin ihastua heihin heidän iloisuutensa, rakkaudellisuutensa, innostavuutensa ja lumoavien silmiensä vuoksi. Hetken kuunneltuamme heidän julistustaan, emme välttämättä näe siinä mitään epäraamatullista. Mutta jos emme tunne tarkemmin kuka julistajan on lähettänyt, mitkä hänen taustansa ovat ja mistä hän ammentaa niin sanotun "voitelunsa", meidän ei tulisi mennä hänen käsiensä alle. Andrew Strom kirjoittaa kirjassaan "Kundalinivaroitus - Ovatko väärät henget valtaamassa seurakuntaa?":​ 

"PASTORI 'MS' kirjoitti: 'Nämä niin kutsutut profeetat ja ylistysjohtajat toivat tullessaan irstaita henkiä ja vainaja- ja tietäjähenkiä, enkelien palvontaa ja avasivat epäpyhiä hengellisiä portaaleja ja kulkivat niistä. Mikään ei koko elämäni aikana ole murehduttanut ja järkyttänyt minua niin! Eikä kukaan muu tuntunut huomaavan tai välittävän [...]!" [4] 

"Nimettömänä pysyvä nainen kirjoitti: 'Kävin Lakelandissä kolme kertaa. Se veti minua tosi paljon puoleensa. Luulin todella, että se oli Jumalasta [...] Sain monia yliluonnollisia kokemuksia [...] Pahinta, mitä minulle tapahtui oli, että se muuttui seksuaaliseksi. Väärä Jeesus lähestyi minua seksuaalisesti, ja minä lankesin siihen. En vielä tänäkään päivänä tajua, kuinka saatoin olla niin harhassa. Olen ollut kristitty jo 16 vuoden ikäisestä. Nyt olen 49 [...] Lankesin päätä pahkaa... Nielin syötin koukkuineen päivineen. Kun tulin kotiin viimeiseltä Lakelandin-käynniltä, tajusin sen olevan demonista, ja demonit kirjaimellisesti ympäröivät ja peittivät minut. Se oli niin hirvittävää, kaikki se mitä koin - et voi kuvitellakaan [...] Näin demoneita, ja minuun kajottiin seksuaalisesti ja piinaavasti yhtenään [...]" [5] 

"Eräs mies Floridan Clearwaterista kirjoitti minulle, että joukko ihmisiä hänen seurakunnastaan oli osallistunut herätyskokouksiin ja tuonut sitten "voitelun" mukanaan. Näin hän kuvaili: "Tällaisia vaikutuksia olen nähnyt ihmisillä, jotka ovat osallistuneet Lakelandin kokouksiin ja joiden päälle on pantu kädet tai jotka vakuuttavat, että heille on välitetty se 'henki'. [...] Naiset vääntelehtivät ja tykyttävät edestakaisin kuin jokin näkymätön voima raiskaisi heitä takapäin." [6] 

Yllä kerrotut asiat eivät ole uutta auringon alla. Jo profeetta Hoosea puhui Israelin kansasta omana aikanaan sanoen: "heidän tekonsa eivät salli heidän kääntyä Jumalansa puoleen, sillä haureuden henki on heidän sisimmässänsä eivätkä he tunne Herraa" (Hoos 5:4). Kun Israelilaiset kohtasivat pakanakansoja, he omaksuivat heidän uskonnoistaan itselleen riivaajien oppeja ja voimavaikutuksia, jotka aiheuttivat heidän elämässään erityisesti seksuaalisuuteen kohdistuvia syntejä: "Niin Israel asettui Sittimiin. Ja kansa rupesi irstailemaan Mooabin tyttärien kanssa" (4. Moos. 25:1). Ei ole yllättävää, että myös nykyaikana niitä ilmiöitä, joita useimmat kutsuvat "herätyksiksi", seuraa kaikkialla poikkeuksetta irstauden, haureuden, pedofilian ja homoseksuaalisuuden lisääntyminen. Henki joka niissä vaikuttaa, ei suinkaan vapauta ihmisiä heidän synneistään, vaan se murtaa heidän itsehillintänsä ja sitoo heidät voimakaalla tavalla yhä syvemmälle erilaisiin seksisynteihin. Andrew Strom kirjoittaa kirjassaan "Kundalinivaroitus - Ovatko väärät henget valtaamassa seurakuntaa?": 

"[...] kunnioitusta herättävä Jumalan pyhä läsnäolo on läpitunkevaa jokaisessa oikeassa herätyksessä ja saa ihmiset lankeamaan kasvoilleen maahan tekemään parannusta. Nykyään meillä on varsin joutavanpäiväinen, pinnallinen käsitys siitä, mitä herätys on, mutta oikea herätys on aina ollut tämä kaikkivaltiaan Jumalan sanoinkuvaamattoman pyhyyden invaasio. Ja se on aina johtanut huutoon: "Jumala armahda minua syntistä." Oikea herätys on kautta vuosisatojen ollut puhtauden, pyhyyden ja parannuksenteon tulvaa, jonka tarkoituksena on puhdistaa seurakunta ja saattaa siinä ennalleen kaikki, mitä sen on tarkoitettu olevan maan päällä." [1] 

"Jos kohtaamme nykyään liikkeen, jossa ei ole vahvaa ristin julistamista, synnin tuomitsemista tai Herran pyhyyttä, silloin tiedämme, ettei kyseessä ole aito herätys." [2] 

"'Sokerievankeliumillaan' sananjulistajamme ovat vuosikaudet kylväneet eksytyksen siemeniä. Synnistä tai tuomiosta, syvästä katumuksesta tai pyhityksestä ei ole julistettu. Ravinnoksi on syötetty pelkkää 'sokerilientä'. Mutta sen kaiken on muututtava. Olemmehan lopun ajoissa - suuren viettelyn ja eksytyksen, petollisten tunnustekojen ja ihmeiden ajoissa - eikä koskaan ole ollut suurempaa totuuden tarvetta kuin juuri nyt." [3] 

Lopuksi tuon vielä esiin kolme esimerkkiä eksyttävästä opetuksesta. Esimerkit ovat todellisia lainauksia meidän päiviemme julistajien suusta, omasta kotimaastamme Suomesta. 

1. "Älä kuvittelekaan että sinulle olisi mahdollista voittaa kiusaukset ja koetukset" 

Sen sijaan että kallistaisimme korvamme tällaisen luopumuksen ja epäuskon julistukselle, meidän tulee ennemmin kiinnittää katseemme Jumalan lupauksiin. Hän antaa meille Raamatussa aivan toisenlaiset eväät kiusauksia ja koetuksia vastaan. Hän on voimallinen varjelemaan jokaisen uskovan lankeamasta (Juud 1:24-25). Jumala on luvannut, ettei Hän salli ketään kiusattavan ylitse voimiensa, jotta jokainen uskova voi kestää koetukset (1. Kor 10:12). Uskovan ei tarvitse langeta, jos hän pyrkii tekemään kutsumisensa ja valitsemisansa lujaksi (2. Piet. 1:10) (lue artikkeli: Kiusaukset ja koetukset). 

2. "Jos teetkin syntiä, olet siitä huolimatta edelleen matkalla taivaaseen" 

Sen sijaan että tuudittautuisimme tällaiseen ajatusmalliin ja jäisimme synteihimme, meidän tulisi ymmärtää että synti tuottaa kuoleman pois Jumalan yhteydestä ja pelastuksesta (Jaak. 1:15). Yksittäisiinkin lankeemuksiin tulee suhtautua Raamatun opettamalla vakavuudella, sillä hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin (Hepr. 10:31).

3. "Jokaisellahan meistä on 'helmasyntejä' ja se on Jumalalle ihan okei, kunhan emme enää tahallamme ala varastamaan ja murhaamaan" 

Raamattu ei tunne termiä "helmasynti". Jeesus ei ole pelastanut meitä ainoastaan hirvittävistä ja suurista synneistä, vaan myös mitättömältä tuntuvista ja pienistä synneistä. Meidän tulee ymmärtää, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan (Gal. 5:9). Joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä (Luuk. 16:10). Joka rikkoo lain yhtä kohtaa, on rikkoja kaikissa kohdin (Jaak. 2:10). Jumala ei tahdo että paadutamme omatuntomme hänen edessään pienimmässäkään asiassa. 

5. Lähteet 

- Raamattu 1933/38

- Andrew Strom: Kundalinivaroitus, Ovatko väärät henget valtaamassa seurakuntaa?, 2015 päivitys, Englanninkielinen alkuteos: Kundalini Warning, Are False Spirits Invading the Church? 

6. Viitteet 

- [1]: Strom, s. 62

- [2]: Strom, s. 63

- [3]: Strom, s. 76

- [4]: Strom, s. 31

- [5]: Strom, s. 43-44

- [6]: Strom, s. 43