Jeesus opetti: "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" (Matt. 7:1). Tuomitsemisella ja nuhtelemisella on nykyajan valtavirtakristillisyydessä negatiivinen kaiku. Monet ihmiset närkästyvät jos heidän lähimmäisensä kertoo heille, että heidän tekonsa ovat tuomion alaisia ja vetoaa heihin nuhdellen, että he tekisivät parannuksen. He ajattelevat; "mikä sinä olet muita tuomitsemaan?", mutta he unohtavat, että Jeesus sanoi myös: "tuomitkaa oikea tuomio" (Joh. 7:24). Tässä artikkelissa etsimme vastauksia kysymyksiin siitä, mitä kaikkea tuomitseminen ja nuhteleminen tarkoittavat Raamatussa ja millainen uskovan suhde niihin tulisi olla.

Sisällysluettelo: 

1. Jumalan tuomio

2. Tuomitkaa - älkää tuomitko

3. Ohjeita tuomitsemiseen ja nuhtelemiseen

4. Lähteet

5. Viitteet 

1. Jumalan tuomio 

Koko maailma on Jumalan tuomion alainen 

Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset jotka joutuivat Jumalan tuomion alaisiksi. He olivat myös ensimmäiset ihmiset joita Jumala nuhteli. Jokainen Aadamin ja Eevan jälkeläinen alkaa tehdä syntiä ja joutuu tuomion alaiseksi opittuaan tuntemaan hyvän ja pahan. Ihminen joka tuomitsee toisia, ei voi puolustaa itseään millään, sillä hän itsekin tekee syntiä ja on saman tuomion alainen kuin ne joita hän tuomitsee. Sellaisen ihmisen joka tekee itse syntiä ja tuomitsee toisia, on turha luulla välttävänsä Jumalan tuomiota. Millä tuomiolla ihmiset toisiaan tuomitsevat, sillä heidät tuomitaan. Millä mitalla he mittaavat, sillä myös heille mitataan. 

Room 2:1 Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.
2 Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekevät.
3 Vai luuletko, ihminen, sinä, joka tuomitset niitä, jotka senkaltaisia tekevät, ja itse samoja teet, että sinä vältät Jumalan tuomion? 

Matt 7:1 "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. 

Luuk 6:41 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
42 Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä. 

Uskovan suhde Jumalan tuomioon 

Vaikka koko maailma on joutunut Jumalan tuomion alaiseksi ja odottaa rangaistusta, Jumala edelleen rakastaa jokaista ihmistä niin paljon, että on antanut ainoan Poikansa Jeesuksen tulla maan päälle sovittamaan koko maailman synnit hirvittävällä uhrikuolemalla. Aadamin kautta koko ihmiskunta tuli tuomion alaiseksi, mutta Jeesus otti koko ihmiskunnan rangaistuksen päälleen. Kaikki synnit annetaan anteeksi jokaiselle, joka katuu syntejään, tunnustaa ne, hylkää ne ja uskoo Jeesuksen sovittaneen ne ristillä. Silloin ihminen pelastuu synneiltään, vapautuu kadottavasta tuomiosta, uudestisyntyy Jumalasta ja tulee Jumalan lapseksi ja ikuisen elämän perilliseksi. 

Room 8:1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 

Room 5:8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
9 Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.
10 Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut 

2. Tuomitkaa - älkää tuomitko 

Raamattu kieltää tuomitsemasta, mutta myös kehoittaa tuomitsemaan

Kuvittele jos sinä ja minä olisimme läheisiä toisillemme ja sinua vaivaisi se että teen jotain syntiä. Kun sitten keräisit ensin rohkeutta ja lopulta vetoaisit minuun nuhdellen, että minulla on tällainen synti josta minun pitäisi tehdä parannus, niin mitä luulet, närkästyisinkö tapaasi tuomita ja osoitella minua sormella? Ainakin toivon että minulla olisi sillä hetkellä sen verran Jumalan antamaa näkökykyä, että ymmärtäisin tunnustaa syntini ja tehdä siitä parannuksen. Uskon että ottaisin asian kuolemanvakavasti ja olisin pohjattoman kiitollinen siitä, että Jumala on sinun sormellasi osoittanut minulle turmiollisen tilani ja auttanut minut oikealle tielle. 

Valitettavasti moni ihminen ajattelee, ettei kenelläkään toisella ole oikeutta tuomita ja nuhdella heitä. He muistuttavat Jeesuksen sanoista: "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" (Matt. 7:1) ymmärtämättä kuitenkaan mitä ne tarkoittavat, ja unohtavat sen että Jeesus sanoi myös: "tuomitkaa oikea tuomio" (Joh. 7:24). Jeesus itse tuomitsi niiden ihmisten teot, jotka eivät seuranneet Hänen Isänsä tahtoa, ja nuhteli heitä niistä. Myös Paavali käyttää kirjeissään runsaasti rivejä ihmisten nuhtelemiseen ja kehoittaa myös Tiitusta ja Timoteusta tekemään niin. 

Gal 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen. 

Tiit 2:15 Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko. 

1. Tim 5:20 Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.21 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen ja valittujen enkelien edessä, että noudatat tätä, tekemättä ennakolta päätöstä ja ketään suosimatta. 

1. Tim 5:7 Teroita tätäkin, että he olisivat nuhteettomat. 

2. Tim 4:2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. 

Kuka saa nuhdella ja kuka ei? 

Mikä oikeutti Paavalin, Tiituksen ja Timoteuksen puuttumaan toisten synteihin? Avain tämän asian ymmärtämiseksi löytyy Jeesuksen sanoista: "Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?... Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä" (Matt 7:3, 5). Nämä Jeesuksen sanat ymmärretään usein siten, että meillä kaikilla uskovilla on malka omassa silmässämme, jota emme voi poistaa, ja siksi meidän on turha yrittää poistaa rikkaa toisten silmistä. Mutta Jeesus ei sanonut niin, vaan päinvastoin meidän tehtävämme on poistaa malka omasta silmästämme, jotta näkisimme poistaa rikan toistemme silmistä. Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumala antaa katuvalle ja nöyrtyvälle ihmiselle voiman siihen. Samasta asiasta Jeesus puhui Ilmestyskirjassa: "Minä neuvon sinua ostamaan minulta... silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit" (Ilm. 3:18). Sen jälkeen meillä on hengellistä näkökykyä palvella ihmisiä rakkaudessa, johon kuuluu myös nuhtelu. Paavali, Tiitus ja Timoteus olivat poistaneet malkansa; he olivat katuneet, tunnustaneet ja hylänneet syntinsä. He olivat saaneet anteeksi Jeesuksen sovitustyön perusteella. He olivat ensin alentaneet itsensä ja sitten Jumala oli ylentänyt heidät. 

Luuk. 14:11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

Tiituksen oli määrä olla kaikessa hyvien tekojen esikuva, nuhteeton ja pyhä. Ainoastaan silloin hän oli kelvollinen nuhtelemaan syntisiä. Timoteuksen tuli pyrkiä osoittautumaan Jumalalle sellaiseksi joka kestää koetukset, ja seurakunta tunsi hänen koetellun mielensä. Hänen tuli pitää itsensä puhtaana, hänen tuli vilpittömästi pitää huoli toisten tilasta, eikä hän saanut antautua osalliseksi muiden synteihin. Ainoastaan siksi hänen antamansa tuomiot ja nuhtelut olivat oikeita. Paavalilla, joka nuhteli syntisiä useiden rivien verran kirjeissään, ei ollut mitään tunnollaan ja hän oli vaeltanut jo pitkään omatunto täysin puhtaana. Ainoastaan siksi hän saattoi kehoittaa; "olkaa minun seuraajiani" (1. Kor 4:16). 

Tiit 2:7 Aseta itsesi kaikessa hyvien tekojen esikuvaksi, olkoon opetuksesi puhdasta ja arvokasta
8 ja puheesi tervettä ja moitteetonta, että vastustaja häpeäisi, kun hänellä ei ole meistä mitään pahaa sanottavana. 

Tiit 1:7 Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,
8 vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;
9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet. 

2. Tim 2:15 Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa. 

1. Tim 5:22 [...] äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana. 

Fil 2:19 Toivon Herrassa Jeesuksessa pian voivani lähettää Timoteuksen teidän tykönne, että minäkin tulisin rohkaistuksi, saatuani tietää, kuinka teidän on.
20 Sillä minulla ei ole ketään samanmielistä, joka vilpittömästi huolehtisi teidän tilastanne;
21 sillä kaikki he etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä Kristuksen Jeesuksen on.
22 Mutta hänen koetellun mielensä te tunnette, että hän, niinkuin poika isäänsä, on minua palvellut evankeliumin työssä. 

1. Kor 4:3 Mutta siitä minä hyvin vähän välitän, tuomitsetteko te tai jokin ihmisten tuomioistuin minut. En itsekään tuomitse itseäni.
4. Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua sen perusteella ole vanhurskautettu, vaan minun tuomarini on Herra. (Raamattu Kansalle 2012) 

Apt 23:1 Paavali kiinnitti katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet! Tähän päivään asti minä olen elänyt Jumalan edessä omatunto täysin puhtaana." (Raamattu Kansalle 2012) 

1. Kor 4:16 Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani.
17 Juuri sentähden minä lähetin teille Timoteuksen, joka on minun rakas ja uskollinen poikani Herrassa; hän on muistuttava teitä minun vaelluksestani Kristuksessa Jeesuksessa, sen mukaan kuin minä kaikkialla, joka seurakunnassa, opetan.18 Muutamat teistä ovat paisuneet pöyhkeiksi, aivan niinkuin minä en tulisikaan teidän tykönne.
19 Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta.
20 Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.
21 Kummanko tahdotte? Tulenko luoksenne vitsa kädessä vaiko rakkaudessa ja sävyisyyden hengessä? 

Paavalista, Tiituksesta ja Timoteuksesta kukaan ei ollut mikään "super-uskova", sillä sellaisia ei ole olemassa. He kaikki ovat ihmisiä niinkuin mekin. Poikkeuksellisia muihin ihmisiin verrattuna heistä teki se, että he vaelsivat Jeesuksessa ja Jeesuksen voimassa. Tällaiseen samanlaiseen poikkeuksellisuuteen kaikki uskovat on kutsuttu. Se on tie jota meidänkin tulee vaeltaa. Ainoastaan niitä jotka ovat poikenneet tältä tieltä pois, eivätkä vaella evankeliumin mukaisesti, on syytä nuhdella, jotta he palaisivat takaisin oikealle tielle. Jeesuksen sanat "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" (Matt. 7:1) on osoitettu nimenomaan niille, jotka itse ovat tuomion alaisia, eikä niille jotka vaeltavat Hänen tietään. 

Gal 2:14 Mutta kun minä näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden mukaan, sanoin minä Keefaalle kaikkien kuullen: "Jos sinä, joka olet juutalainen, noudatat pakanain tapoja etkä juutalaisten, miksi sinä pakotat pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja?" 

3. Ohjeita tuomitsemiseen ja nuhtelemiseen 

Jokaisella uskovalla on velvollisuus nuhdella 

Suurin osa nuhtelemiseen liittyvistä Raamatun ohjeista on osoitettu seurakunnan kaitsijoille, eli vanhimmistoveljille, joiden armolahjana on johtajuus. Kaikenlainen tuomitseminen, nuhteleminen, neuvominen, ohjaaminen ja kehoittaminen kattaa hyvin suuren osan heidän koko palvelustehtävästään, sillä se on yksi heidän tärkeimpiä velvollisuuksiaan. Samat velvollisuudet koskettavat kuitenkin jokaista uskovaa yksilötasolla, sillä seurakunnan kaitsijat eivät kykene havaitsemaan kaikkea ympärillään tapahtuvaa vääryyttä. Jokaisen uskovan velvollisuutena onkin nuhdella uskonveljeään tai uskonsisartaan kahdenkesken, mikäli tämä tekee syntiä. Kun uskova varoittaa lähimmäistään ja lähimmäinen sen seurauksena tunnustaa syntinsä, katuu sitä, hylkää sen ja saa anteeksi Jeesuksen sovitustyön kautta, on uskova palauttanut hänet eksytyksestä takaisin totuuden tielle, pelastanut hänen sielunsa kuolemasta ja peittänyt hänen syntinsä. 

Luuk 17:3 Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. 

Jaak 5:19 Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
20 niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden. 

Velvollisuus nuhdella saattaa koitua liian suureksi taakaksi erityisesti äskettäin uskoon tulleelle ihmiselle, joka on vielä hengellisesti alaikäinen. Hän ei välttämättä ole kykenevä antamaan oikeaa tuomiota, sillä hänen aistinsa eivät ole tottumuksesta harjaantuneet erottamaan hyvää pahasta. Varttuneemmallakin uskovalla esimerkiksi luonteenpiirteet kuten ujous ja arkuus saattavat olla sellaiset, etteivät ne ole eduksi nuhtelemisessa. Kenenkään ei tarvitse seurakunnan keskellä olla tällaisissa asioissa yksin. Seurakunnassa eli Kristuksen ruumiissa jokaisella jäsenellä on omat kuormansa kannettavanaan, mutta jokaisen tulee myöskin kantaa toistensa kuormia. Parhaimpia kuormankantajia nuhtelemistilanteissa ovat ne, joille Jumala on jakanut kehoittamisen ja johtamisen armolahjoja. Jos koet velvollisuudekseksi nuhdella uskonveljeäsi tai uskonsisartasi joka tekee syntiä, mutta ajatus tuntuu ylivoimaiselta, voit aina jakaa kuormasi yhdessä jonkun kehoittajan tai johtajan kanssa, joka auttaa sinua rakentumaan tällä alueella paremmaksi. 

Hepr 5:13 Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi;
14 mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta. 

Gal 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.
2 Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.
3 Sillä jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä.
4 Mutta tutkikoon kukin omat tekonsa, ja silloin hänen kerskaamisensa on vain siinä, mitä hän itse on, ei siinä, mitä toinen on;
5 sillä kunkin on kannettava oma taakkansa. 

Room 12:4 Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä,
5 niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;
6 ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on;
7 Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;
8 jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten. 

Älä itse tuomitse, vaan anna sanan tuomita 

Kun Jeesus tuomitsi ihmisiä, Hän ei kuitenkaan itse tuominnut heitä, vaan se sana jonka Hän puhui ja jonka Hän oli saanut Isältään, tuomitsee heidät viimeisenä päivänä. Samoin myöskään kenenkään uskovan ei tule itse tuomita toisia ihmisiä, vaan hänen tulee Raamatun sanasta osoittaa heille heidän tekonsa tuomion alaisiksi. Tuomion tulee siis perustua aina Raamattuun, eikä koskaan omiin näkemyksiin. Uskova tuomitsee tekoja, mutta ei koskaan julista kenellekään ihmiselle kadotustuomiota. Kadotustuomio julistetaan ihmisille vasta viimeisellä tuomiolla sen sanan perusteella, joka heille on puhuttu, elleivät he tee parannusta. 

Joh 12:47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 

Joh 7:24 Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."

Motiivina rakkaus 

Nuhtelemisen ainoana motiivina tulee olla rakkaus toista ihmistä kohtaan. Se ei saa tapahtua vihan, inhon, loukkaamisen, kostamisen, oman edun tavoittelun tai minkään muunkaan negatiivisen motiivin pohjalta. Sen tavoitteena ei ole pahoittaa toisen mieltä, vaan auttaa toinen takaisin oikealle tielle. Rakkaudellinenkin nuhtelu aiheuttaa murhetta, mutta Jumalan mielen mukainen murhe johtaa katumukseen ja parannuksen tekoon. Oikeanlaisesta nuhtelusta käy ilmi Jumalan hyvyys, joka vetää ihmistä parannukseen. Toista ihmistä tulee neuvoa, ohjata ja kehoittaa niinkuin omaa isää, äitiä, veljeä tai siskoa. Nuhtelijalta edellytetään pitkämielisyyttä, armahtavaisuutta ja anteeksiantamusta kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat tehneet syntiä. 

2. Kor 7:8 Sillä vaikka murehutinkin teitä kirjeelläni, en sitä kadu, ja jos kaduinkin, niin minä-kun näen, että tuo kirje on, vaikkapa vain vähäksi aikaa, murehuttanut teitä-
9 nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheellisiksi Jumalan mielen mukaan, ettei teillä olisi mitään vahinkoa meistä.
10 Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman. 

1. Tim 5:1 Älä nuhtele kovasti vanhaa miestä, vaan neuvo niinkuin isää, nuorempia niinkuin veljiä,
2 vanhoja naisia niinkuin äitejä, nuorempia niinkuin sisaria, kaikessa puhtaudessa. 

Tiit 2:1 Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu:
2 vanhat miehet olkoot raittiit, arvokkaat, siveät ja uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä terveet;
3 niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niinkuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia,
4 voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa,
5 olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.
6 Nuorempia miehiä samoin kehoita käyttäytymään siveästi. 

Tiit 2:9 Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele,
10 etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.
11 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12 ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13 odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
14 hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. 

Room 2:4 Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? 

Luuk 17:3 Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.
4 Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."

Matt 18:21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa? 22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. 

Luuk 6:36 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. 

Sävyisyyden henki 

Raamattu antaa nuhtelua koskien tärkeän ohjeen: "Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä" (Gal. 6:1). Sana sävyisyys tulee muinaiskreikan sanasta pratoes, joka tarkoittaa lempeys, lempeys, laupeus, sävyisyys, hiljaisuus [1]. Sanalla on klassisessa kreikassa hyvin laaja merkitys. Sitä voidaan käyttää sellaisesta mikä vaikuttaa hyvää tekevästi ja rauhoittavasti, lempeästä tuulenhenkäyksestä, ystävällisestä sanasta tai jopa kipuja lievittävästä voiteesta. Siinä voivat yhdistyä sopusointuisesti voima ja lempeys. Voima joka ei ole hallitsematonta ja lempeys joka ei ole heikkoa. Tässä suhteessa Jeesus on ihanteellinen esimerkki. 

Uskovan kohdalla sävyisän mielenlaadun lähteenä on "hän joka minua vahvistaa" (Fil 4:13). Se ei siis ole oma kykymme, vaan luonnollinen hedelmä yhteydestämme Jeesukseen ja Hänessä kasvamisesta. Sana esiintyy yhdessä nöyryyden kanssa (Matt 11:29, Ef 4:2), liittyneenä rakkauteen (1. Kor 4:21), opinhaluun (Jaak 1:21), oikeaan suhtautumiseen rikkomuksesta tavattuihin (Gal 6:1) ja vastustajiin (2. Tim 2:25). Barclay kuvailee sanaa seuraavasti: 

"Kun meillä on praotes, me kohtelemme kaikkia ihmisiä ehdottoman tahdikkaasti, me osaamme nuhdella herättämättä katkeruutta, osaamme väitellä olematta suvaitsemattomia, pystymme kohtaamaan totuuden loukkaantumatta, osaamme vihastua tekemättä silti syntiä ja me voimme olla ystävällisiä olematta silti heikkoja." [1] 

Väärät tuomarit 

Edellä kävi ilmi, että nuhtelijan tulee olla hengellinen eikä tuomion alainen. Tänä päivänä kristikunnassa on vallalla erittäin vahingollinen ilmiö, missä epähengelliset ihmiset, jotka itse ovat tuomion alaisia, ovat ryhtyneet tuomareiksi muita vastaan. He luulevat kykenevänsä taluttamaan sokeita ja olevansa pimeydessä olevien valkeus, mutta ovat itsekin sokeita ja vaeltavat pimeydessä. Kun tällainen ihminen ryhtyy tuomaroimaan muita, on siinä erittäin suuri riski hengelliseen väkivaltaan. Vaikka heidän tarkoituksensa olisikin hyvä ja itse asia olisi ihan oikea, hedelmänä voi olla riitaa, pelkoa, ahdistusta, häpeää, vihaa, katkeruutta ja traumoja. Usein he myöskin antavat täysin vääriä tuomioita ja valheellisia syytöksiä, joiden kohteena Paavalikin joutui olemaan. Tällaisten sokeiden ja tekopyhien tuomareiden takia Jumalan nimi on tullut pilkatuksi ihmisten keskuudessa. 

Room 2:19 ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus,
20 ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto:
21 niin sinäkö, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat, ettei saa varastaa, itse varastat;
22 joka sanot, ettei saa tehdä huorin, itse teet huorin; joka kauhistut epäjumalia, kuitenkin olet temppelin ryöstäjä;
23 joka laista kerskaat, häväiset lainrikkomisella Jumalaa?
24 Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa", niinkuin kirjoitettu on. 

1. Kor 4:3 Mutta siitä minä hyvin vähän välitän, että te minua tuomitsette tai joku inhimillinen oikeus; en minä itsekään tuomitse itseäni,
4 sillä ei minulla ole mitään tunnollani, mutta en minä silti ole vanhurskautettu, vaan minun tuomitsijani on Herra. 

Matt 15:14 Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."

Seurakunnan vanhimman nuhteleminen 

Seurakunnan vanhimmat, jotka tekevät työtä paimentaen, palvellen ja opettaen Jumalan laumaa, ovat tavallisesti hyvin usein erilaisten hyökkäysten, parjausten, syytösten ja juorujen kohteena. Erityisen turmiollista seurakuntaruumiille on se kun ihmiset ottavat todesta tällaiset täysin perättömät syytökset. Vanhimman synti on tottakai erittäin vakava asia, mutta väärien syytösten kautta lauma menettää luottamuksensa vanhimpaan ja seurakunta ruumis voi olla sen vuoksi hyvin sairas, jopa täysin lamaantunut. Juuri tätä vihollinen toivoo ja siihen hän myös pyrkii kaikin keinoin. Jumala suojelee Raamatussa vanhimman virkaa erityisellä tavalla asettaen seurakunnalle ohjeen, että vanhimpia tulee pitää kaksinkertaisen kunnian ansainneina, eikä heitä kohtaan annettua syytöstä tule ottaa huomioon, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa.

 1. Tim 5:17 Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.
...
19 Älä ota huomioosi syytettä vanhinta vastaan, ellei ole kahta tai kolmea todistajaa. 

Paatuneet ihmiset 

Joskus eteen voi tulla ihmisiä, joissa nuhtelu ei aiheuta Jumalan mielen mukaista murhetta ja parannuksen tekoa, vaan kaikkea muuta; maallista murhetta, vääränlaista syyllisyyttä, uhriutumista, loukkaantumista, tunteettomuutta, ylimielistä suhtautumista, puolustautumista, aggressiivisuutta ja välinpitämättömyyttä. He eivät kestä kuulla tervettä oppia, he ovat paaduttaneet sydämensä Jumalaa kohtaan ja hakeutuneet väärää evankeliumia julistavien eksyttäjien vaikutuspiiriin, joita he kuuntelevat mielummin kuin Jumalaa. Paatuneet ja eksyneet ihmiset ovat sokeita nuhtelun motiivina vaikuttavalle rakkaudelle. Yleensä he loukkaantuvat nuhtelusta verisesti, alkavat puolustella syntejään ja tekevät syytöksiä nuhtelijaa kohtaan. Sellaista Paavali kutsui maailman murheeksi, joka ei johda parannukseen, vaan paatumukseen (lue artikkeli: Eksytys ja paatumus). 

1. Tim 4:1 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja
2 valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty 

Room 2:5 Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,
6 hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":
7 niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,
8 mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. 

2. Tim 4:2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
5 Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti. 

Saatanan haltuun hylkääminen 

Kuvitellaan tilanne, jossa uskovien yhteydessä käyvä ja uskovana itseään pitävä ystäväsi on jäänyt sinulle kiinni varkaudesta. Olet esimerkiksi nähnyt hänen varastavan lompakostasi rahaa hänen ollessaan yökylässä luonasi. Raamattu neuvoo sinua etenemään asiassa siten, että ensin nuhtelet häntä kahdenkesken. Jos hän ei ota nuhteitasi vastaan, eli ei tunnusta syntiään eikä tee parannusta, sinun tulee ottaa seurakunnasta avuksesi kaksi tai kolme uskovaa todistajaa. Jos ystäväsi ei ota heidänkään nuhteita vastaan, tulee sinun ilmoittaa asiasta seurakunnalle. Jos ystäväsi ei ota seurakunnankaan nuhteita vastaan, hän on langennut ja paatunut pois uskostaan, eikä häntä näin ollen voida enää pitää uskovana ennen kuin hän tunnustaa syntinsä ja tekee parannuksen. Hänelle on Raamatusta osoitettu etteivät varkaat pääse taivasten valtakuntaan (1. Kor. 6:10), mutta hän ei ole hylännyt syntiään ja on siten itse tuominnut itsensä. Emme tietenkään saa kohdella häntä yhtenä seurakunnan jäsenenä, sillä Kristuksen ruumiissa ei ole varkaita eikä muitakaan kadotuksen tiellä vaeltavia ihmisiä. 

Matt 18:15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani. 

Tiit 3:11 sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut. 

Olisi suurta turmelusta jos antaisimme susien esiintyä vapaasti lampaana lampaiden laumassa. Jos seurakunnan paimenilla on vähänkään Jumalan antamaa näkökykyä tilanteessa, he sulkevat tällaiset ihmiset ulos seurakunnan yhteydestä. Tätä menettelyä Paavali kutsui saatanan haltuun hylkäämiseksi. Sen tarkoituksena ei ole satuttaa toista ihmistä tahallisesti, vaan kyseessä on viimeinen keino saada hänet tekemään parannus synneistään. Paluureitti kulkee ainoastaan parannuksen teon portista. Se on matala portti, josta kulkeminen vaatii nöyrtymistä Jumalan edessä ja tie sen portin luokse voi olla pitkä ja kivinen. Kun seurakunta on tehnyt kaiken voitavansa eksyneen lampaan kohdalla, jotta hän tekisi parannuksen, hänet jätetään rukouksin Jumalan käsiin. Ihmiselle hänen pelastamisensa on mahdotonta, mutta Jumala on voimallinen palauttamaan eksyneen lampaan syvimmästäkin rotkosta takaisin laumaansa. Kun sitten eksynyt lammas alkaa osoittaa Jumalan mielen mukaista murhetta ja katumumusta, joka johtaa parannukseen, on häntä kohtaan koko seurakunnan toimesta alettava osoittamaan anteeksiantamusta, lohdutusta ja rakkautta.​ 

1. Kor 5:13 [...] "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha." 

1. Kor 5:1 Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa.
2 Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi! Eikö teidän pikemminkin olisi pitänyt tulla murheellisiksi, että se, joka on tuommoisen teon tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne?
3 Sillä minä, joka tosin ruumiillisesti olen poissa, mutta hengessä kuitenkin läsnä, olen jo, niinkuin läsnäollen, puolestani päättänyt, että se, joka tuommoisen teon on tehnyt, on
4 -sittenkuin olemme, te ja minun henkeni ynnä meidän Herramme Jeesuksen voima, tulleet yhteen-
5 Herran Jeesuksen nimessä hyljättävä saatanan haltuun lihan turmioksi, että hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä. 

2. Kor 2:5 Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut murhetta minulle, vaan teille kaikille, jossakin määrin, etten liikaa sanoisi.
6 Semmoiselle riittää se rangaistus, minkä hän useimmilta on saanut;
7 niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen.
8 Sentähden minä kehoitan teitä, että päätätte ruveta osoittamaan rakkautta häntä kohtaan;
9 sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että saisin nähdä, kuinka te kestätte koetuksen, oletteko kaikessa kuuliaiset.
10 Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut-jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa-sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,
11 ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat. 

Älä tuomitse ulkopuolella olevia vaan sisäpuolella olevia 

Seurakunnan velvollisuus poistaa paha keskuudestaan ei tarkoita sitä, että uskovien tulisi kaivautua omaan poteroonsa ja piiloutua pahalta maailmalta. Silloinhan jumalattomasta suvustakin uskoon tullut joutuisi hylkäämään puolisonsa ja katkaisemaan välit sukuunsa. Paavali ei kehoittanut poistumaan pahan keskuudesta, vaan poistamaan paha keskuudestaan. Toisin sanoen seurakunnan sisäpuolella ei tule pitää uskonveljenä tai uskonsisarena sellaista, joka vaeltaa synnissä, sillä hyväksynnän osoittaminen sellaiselle johtaa häntä ainoastaan harhaan ja väärän armon piiriin. 

1. Joh. 5:19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa. 

1. Kor 5:9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. 

1. Kor 7:12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;
13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.
14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. 

Room 1:29 He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;
30 ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,
31 vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;
32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät. 

Uskovan velvollisuus nuhdella synnintekijää ei tarkoita sitä, että uskovan tulisi nuhdella jokaista näkemäänsä synnintekijää. Silloinhan kaupungilla asioidessaankin uskovan pitäisi mennä nuhtelemaan jokaista vastaantulijaa, joka esimerkiksi kiroilee tai tupakoi. Tuomitseminen on lähtökohtaisesti väärä lähestymistapa uskosta osattomia ihmisiä kohtaan. Uskovan tulee ensisijaisesti osoittaa rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan riippumatta siitä mihin he uskovat, miten he käyttäytyvät, miten he elävät tai millaisessa parisuhteessa he ovat. Jeesuskaan ei lähestynyt haureellista naista tuomio edellä, vaan Hän osoitti naiselle epätavallista kunnioitusta, kertoi hänelle itsestään, Jumalan lahjasta, elävästä vedestä ja ikuisesta elämästä. Vasta kun nainen itse pyysi Jeesukselta elävää vettä, Hän nuhteli naista hienovaraisesti hänen synnistään, josta hänen tuli tehdä parannus mikäli hän tahtoi päästä osalliseksi Jeesuksen lupauksista. 

1. Kor 5:12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? 

Joh 4:6 Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki.
7 Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".
...9 Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.
10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
11 Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?
12 Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"
13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,
14 mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".
15 Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa".
16 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne".
17 Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä". Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Ei minulla ole miestä',
18 sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden."
19 Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
...25 Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki".
26 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi".
...28 Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:
29 "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?" 

Meidän uskovien tehtävä on kulkea maailmassa niinkuin Jeesus ja olla maailman ihmisille ensisijaisesti Kristuksen tuoksuna. Ympärillämme on paljon uskosta osattomia ihmisiä, joiden elämässä Pyhä Henki on alkanut tehdä työtä osoittaen heille heidän likaisuutensa. Mikään muu ei voi pestä sitä likaa pois kuin Jeesuksen veri. Kun nämä ihmiset päätyvät jonkun meistä Jeesuksen verellä pestyn ja Jeesuksessa vaeltavan ihmisen vaikutuspiiriin, voi jo pelkkä olemuksemme olla niin voimakas todistus ulkopuolisille, että he tuntevat meissä Kristuksen tuoksun ja alkavat janoamaan sitä samaa itselleen. Silloin meidän tehtävämme on julistaa synti synniksi niin sävyisästi kuin osaamme ja osoittaa tie parannuksen tekoon ja Jeesuksen luokse. 

2. Kor 2:14 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!
15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa:
16 näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen? 

4. Lähteet 

- Raamattu 1933/38

- Raamattu Kansalle 2012

- NOVUM 1-5, 1980, Raamatun Tietokirja, Vantaa (DigiNovum) 

5. Viitteet 

- [1]: NOVUM: 2696