Se Pyhen Paualin Epistola Titusen tyge

Alcupuhe P. Paualin Epistolan päle Titusen tyge.
TEme on yxi Lyhykeinen Epistola/ Mutta quitengin yxi sangen Christilinen Oppi/ iossa caikinaiset ouat nin sepesti pätetydh/ iota iocu Christittu taruitze tiete/ ia ielkin ele.
Ensin hen opetta/ mingemotoisen Miehen Pispan eli Piteijehe' papin olla tule/ nimitten/ ioca hurskas/ toimelinen ia Oppenut on Euangelium sarnaman.
Ja ioca nijte wärije Töidhen ja Inhimisten Sätyin Opettaija poispanisi.
Jotca aina Usko wastan sotiuat/ ia Omattunnot sijte Christiliseste Wapaudhesta poissijrteuet/ Inhimisten Töidhen Fangiuxeen/ ninquin ne pidheis Jumalan edes wanhurskaxi tekemen/ Jotca quitengin ei mihingen kelpa.
Toisesa hen opetta caikinaiset Sädhyt/ Wanhat/ Noret/ Waimot/ Miehet/ Herrat ia Palueliat/ quinga cungin pite henens keuttemen/ ninquin ne iotca Christus Coolemallans ansanut on Perimisexi ia Omahisexi.
Colmanesa hen opetta nijte mailmalisia Esiualloija cunnioitta ia cwlla.
Ja taas hen edeswetä sen Armon/ ionga Christus meille on a'sanut.
Ettei yhdenken pidhe lwleman sijnä kylle oleuan/ ette Esiualda cwllan ia cunnioitetaan/ senwoxi ette caiki meiden Wanhurskauten ei ole miteken Jumalan edes.
Nin hen mös neuuo cartaman nijet niskurita/ iotca Eriseura matkkan saattauat

Se P. Paualin Epistola Titusen tyge.

I. Lucu.

Tiit 1:1 PAuali Jumalan Paluelia/ mutta Iesusen Christusen Apostoli/ sarnamahan Jumalan Wloswalituille Uscoa/ ia Totudhe' tundemista/
Tiit 1:2 ioca saattapi Jumalisutehen/ sijnä ijancaikisen Elemen toiuouxes. Jonga Jumala/ ioca ei taidha walhedhella/ lupasi enne' ijancaikista aica.
Tiit 1:3 Mutta aijallans hen on ilmoittanudh henen Sanans sarnan cautta/ ioca minulle vskottu ombi/ Jumalan meiden wapachtaian keskyn ielkin.
Tiit 1:4 Tituselle minun toimeliselle Poijallen/ meiden molembaidhen Uskon ielkin. Armo/ Laupius/ Rauha Iselde Jumalalda/ ia HERralda Iesuselda Christuselda/ meiden wapachtaialda.
Tiit 1:5 Sen syyn teden mine iätin sinun Cretahan/ ette sinu' pite päänens toimittaman mite wiele puutui/ ia asetta cuhungin Caupungin Papit/ ninquin mine sinulle keskenyt olen.
Tiit 1:6 Jos iocu ombi nuchtetoin/ ydhen Emennen Mies. Jolla vskoliset Lapset ouat. Ei paneteltudh/ ette he ioomarit ia cangiat ouat.
Tiit 1:7 Sille ette Pispan tule nuchtettoman olla/ quin Jumalan Hoonenhaltian. Ei Tylyn/ ei kirrin/ ei winanioomarin/ ei tappelian/ ei kerckehen ilkien woiton ielkin/
Tiit 1:8 Waan wieroinholhoijan/ hyuein racastaijan/ Taualisen/ hurska'/ pyhe'/ puchta'/
Tiit 1:9 Ja kijnipiteuen sijte sanasta quin wissi ombi/ ia opetta taita/ Senpäle ette he' mös wäkeue olis manaman Teruelisen Opin cautta/ ia ylitzewoittaman nijte Wastanseisoita.
Tiit 1:10 Sille ette monda on Julma ia turhan Puhuiata ia Mielen wändeite/ enimesti ne iotca Ymberileickauxesta ouat/
Tiit 1:11 quinenga suun pite tukittaman/ Jotca coco Hooneet yleskiendeuet ia opettauat nijte quin ei kelpa/ häpielisen Woiton tedhen.
Tiit 1:12 Sanoi yxi heiste/ heiden oma prophetans/ Ne Cretalaiset ouat aina walechteliat/ pahat Pedhot ia laiska watzat.
Tiit 1:13 Teme todhistus on tosi/ Sen syyn tedhen nuchtele heite hartasti/ Senpäle ette he teruet olisit Uskosa/
Tiit 1:14 ia ei tottelisi Judasten Turhi iuttuia ia Inhimisten keskyiä/ iotca Totudhesta itzens poiskiendeuet.
Tiit 1:15 Caicki tosin ouat puchtat nijlle Puchtaille/ Mutta nijlle Saastaisille ia Wskottomille ei ole miten puhdas/ Waan saastainen on seke heiden Mielens ette Omatundons.
Tiit 1:16 He sanouat tundeuans Jumalan/ Mutta töillens he sen kieldeuet/ ette he ouat cauhistos Jumalan edhese/ ia ouat couacoruaiset/ ia ouat caikijn hywin Töihin keluottomat.

II. Lucu.

Tiit 2:1 MUtta puhu Sine ninquin sopipi sen teruelisen Opin ielkin.
Tiit 2:2 Ne wa'hat/ ette he raitijd olisit/ cunnialiset/ taualiset/ teruet Uskosa/ Rackaudesa/ Kersimisesä.
Tiit 2:3 Ne wanhat Waimot samalmoto Ette he itzens kieuteisit/ quin Pyhein sopipi/ ei Laittaijat olisi/ ei Winanioomarit/ ette he hyuije Opetaisit.
Tiit 2:4 Joilda ne Nooret Waimot tauoija oppisit/ ette he heiden Miehienssä racastaisit/ Lapsensa racasna pideisit siuijet olisit/ puchtat/
Tiit 2:5 Talooliset/ hyuet/ heiden Mieste's alamaiset. Senpäle ettei Jumalan Sanan pidhe pilcatun oleman.
Tiit 2:6 Samalmoto mana mös ne nooret Miehet/ ette he taualiset olisit.
Tiit 2:7 Caikellamodholla aseta itzes Esicuuaxi hyuihin Töihin/ wilpittömen Opetuxen cansa/ Cunnialisudhen cansa/ teruelisen ia nuchtettoman sanan cansa.
Tiit 2:8 Senpäle ette se Wastanseisoia madhais häuete ia ei miten olla/ quin hen machta meiste paha sanoa.
Tiit 2:9 Nite Paluelioita mana/ Ette he heiden HErrains alamaiset olisit/ caikisa heille keluoliset. Ei narisiat/ ei poisweteueiset/
Tiit 2:10 Waan caiken hyuen Uskon osottadhen/ Senpäle ette he sen Jumalan meiden wapachtaian Opin caikisa caunistaisit.
Tiit 2:11 Sille ette ilmestynyt ombi se teruelinen Jumalan Armo caikille Inhimisille/
Tiit 2:12 ia opetapi meite/ Ette meiden pite poiskieldemen caiken Jumalattoman menon/ ia ne mailmaiset Himot/ Ja raitihista ia hurskasti ia Jumalalisesta elemen tesse mailmasa.
Tiit 2:13 Ja odhotta site autuasta Toiuo/ ia sen swren Jumalan ia meiden Lunastaian Iesusen Christusen cunnialista Ilmeistusta/
Tiit 2:14 Joca Itzense meiden edesten wlosannoi/ Senpäle ette hen meite lunastais caikesta wärydhesta/ ia puhdhistais itzellens erinomaisexi Canssaxi/ achkeraxi hyuihin töihin.
Tiit 2:15 Neites puhu ia mana/ ia nuchtele caiken todhen cansa. Ele salli sinuas keldeken ylencatzotta.

III. Lucu.

Tiit 3:1 MAna heite/ ette he Pämieste's ia Esiuallans alamaiset ia cwliaiset olisit. Ette he caiki hyuihin töihin walmit olisit.
Tiit 3:2 Ettei he kesteke' pahasti puhuisi/ eike rijdaiset/ Wan sulaiset caiken siueydhe' osottadhen/ caikein Inhimiste' cochtan.
Tiit 3:3 Sille me olima mös muinen tietemettömet/ couacoruaiset/ exyueiset/ paluellen Himoia ia moninaisi hecumita/ ia waelsima pahudhesa ia cateudhesa/ wainoliset/ ia wihasim meite keskenem.
Tiit 3:4 Mutta sijttequin Jumalan meiden Wapachtaian Hywuys ia Rackaus Inhimisten tyge ilmestuy/
Tiit 3:5 Ei sen Wanhurskaude' töiden cautta/ iotca me tehnet olema/ Waan Henen Laupiudhens cautta teki he' meite autuaxi/ Sen wdhensyndymisen Leulyn/ ia sen pyhen Hengen Wdhistoxen cautta/
Tiit 3:6 ionga hen wloswodhattanut on runsasti meiden pälen IEsusen Christusen meide' Wapautaia' cautta/
Tiit 3:7 Se'päle ette meide' pite Wa'hurskaxi tuleman henen Armo'sa cautta/ ia Perilisexi tulla sihen ijancaikisen Elemehe'/ Toiuon ielkin/ Teme ombi iwri yxi wissi puhe.
Tiit 3:8 Neite mine tahdhon/ ettes * wahwasti opetadh/ Senpäle ette ne/ iotca Jumalan päle Uskonut ouat/ achkeroitzisit cuki Wirgasans hyuisse töisse edesseiso/ Sille ette näme ouat hyuet ia tarpeliset Inhimisille/
Tiit 3:9 Mutta hullut Tutkmiset/ ia Poluilughut/ ia rijdat ia campauxet Laista/ welte. Sille ne ouat tarpehetomat ia turhat.
Tiit 3:10 Eriseuraista Inhimiste pakene/ coska hen widhoin ia toisenkerdhan manattu ombi.
Tiit 3:11 Tieten ette sencaltainen ombi poiskietty/ ia synditekepi/ ninquin se ioca itzense poisdominudh on.
Tiit 3:12 Coska mine sinu' tyges leheten Arteman elike Tijchicum/ nin rienä sinuas minu' tykeni Nicopolihin. Sille ette sielle mine ole' aighonudh taluia wiettä.
Tiit 3:13 Zenam sen Lainoppenuen/ ia Apollon hangitze wisusti matkahan/ ettei heille miteken pwtuis
Tiit 3:14 Mutta anna mös nijnen iotca meiden ouat/ oppia hyuisse Töisse wirghasans edeseisoman/ cussa tarueh käske. Senpäle ettei he olisi hedhelmettömet.
Tiit 3:15 Teruetteuet sinua caiki iotca minu' cansani ouat. Teruetä nijte iotca meite racastauat wskosa. Armo olcohon teiden caikein cansanne/ AMEN.

* Wahwasti ) Ette Inhimiset merkitzisit sen wissin wahwan ia todhen oleuan mites opetadh/ ia ei pidheisi site tarpettoman/ turhan/ eli Epelyxen edeste/ Ninquin se olis turha iuttu eli irtahat iarituxet.
Quin Christus mös wäkeuesti opetapi/ ia ei ninquin ne Phariseuset Matth. 7.
Kirioitettu Macedonian Nicopolista.