Salomon Corkia Weisu

I. Lucu.

Täsä kirjoitetan Christuxen puhe rackan morsiamens/ se on/ hänen pyhän seuracundans cansa/ joca ikäwöidze lohdutusta hänen sanastans ja Evangeliumistans/ v. 1.
walitta hänen suruans/ v. 5.
ja lohdutetan v. 8.
täsä tehdän myös tiettäwäxi Christuxen ja hänen seuracundans sisällinen rackaus/ v. 9.

Kork.v 1:2 HÄn suuta andacon minulle/ hänen suuns andamisella: sillä sinun nisäs owat suloisemmat cuin wijna.
Kork.v 1:3 Että sinun hywä woites haistetaisin. Sinun nimes on caatunut woide/ sentähden racastawat sinua pijcat.
Kork.v 1:4 Wedä minua peräs/ nijn me juoxemma/ Cuningas wie minun hänen Camarijns. Me iloidzem ja riemuidzem sinusta/ me ajattelem enä sinun nisiäs cuin wijna/ siwiät racastawat sinua.
Kork.v 1:5 Minä olen musta/ mutta sangen otollinen/ te Jerusalemin tyttäret/ nijncuin Kedarin majat/ nijncuin Salomon kirjoiteldu waate.
Kork.v 1:6 Älkät sitä cadzoco/ että minä nijn musta olen: sillä päiwä on minun polttanut/ minun äitini lapset wihastuwat minun päälleni/ he owat asettanet minun wijnamäen wartiaxi/ mutta en minä warjellut minun wijnamäkeni.
Kork.v 1:7 Sano sinä minulle/ jota minun sielun racasta/ cusas laiduinda pidät/ ja cusas lounalla lepät? etten minä sinne tänne käwis sinun cumpanittes lauman tygö.
Kork.v 1:8 Jos et sinä sinuas tunne/ sinä caickein ihanaisin waimoin seas/ nijn mene lammastes jäljille/ ja syötä wohlas paimenitten huonetten tykönä.
Kork.v 1:9 Minä wertan sinun/ minun ystäwän/ minun radzascaluihini/ Pharaon waunuihin.
Kork.v 1:10 Sinun sasupääs owat ihanat/ odzarihmas ja caulakäädys.
Kork.v 1:11 Me teemme sinulle cullaiset pangut hopia nastoilla.
Kork.v 1:12 Cosca Cuningas käänsi idzens tänne/ andoi minun Narduxeni hajuns.
Kork.v 1:13 Minun ystäwän on minun Myrrham kimppun/ joca minun rinnoillan rippu.
Kork.v 1:14 Minun ystäwän on minulle wijna Copher rypälö/ Engeddin wijnamäestä.
Kork.v 1:15 Cadzo/ minun armani sinä olet/ ihana sinä olet/ sinun silmäs owat nijncuin kyhkyläisen silmät.
Kork.v 1:16 Cadzo/ minun ystäwän/ sinä olet ihana ja suloinen/ meidän wuotem wiherjöidze/ meidän huonem caaret owat Cedripuusta/ wuoldet Cypressistä.

II. Lucu.

JUmalan seuracunda iloidze hänen yljästäns/ ja ylistä hänen hywyttäns/ v. 1.
saa lupauxen rauhasta ja turwasta/ v. 7.
riemuidze myös hänen läsnäolemisesians/ warjeluxestans ja lohdutuxestans/ v. 8.
wastoin lahcocundia ja petollisia weljiä/ v. 15.

Kork.v 2:1 MInä olen Saronin cuckainen/ ja cucoistus laxosa.
Kork.v 2:2 Nijncuin ruusu orjantappurois/ nijn on minun arman tytärten seas.
Kork.v 2:3 Nijncuin omenapuu medzäpuiden seas/ nijn on minun ystäwän poicain seas. Minä istun hänen warjosans jota minä anon/ ja hänen hedelmäns on minun curcusan makia.
Kork.v 2:4 Hän johdatti minua wijnakellarijns/ ja rackaus on hänen lippuns minun päälleni.
Kork.v 2:5 Hän wirwotta minua cuckaisella/ ja tuoretta minua omenalla: sillä minä olen saeras rackaudesta.
Kork.v 2:6 Hänen wasen kätens on minun pääni alla/ hänen oikia kätens halaja minua.
Kork.v 2:7 Minä wannotan teitä Jerusalemin tyttäret/ medzäwohten ja naaras peurain cautta kedolla/ ettet te herätä eli waiwa minun armastani/ sijhenasti cuin hänen idze kelpa.
Kork.v 2:8 Tämä on minun ystäwäni äni/ cadzo/ hän tule ja hyppä wuorilla/ ja carca cuckuloilla.
Kork.v 2:9 Minun ystäwän on medzäwuohen eli nuoren hirwen caltainen/ cadzo/ hän seiso meidän seinän tacana/ ja cadzo ackunast sisälle/ ja curkistele häkin läpidze.
Kork.v 2:10 Minun ystäwän wasta ja sano minulle: nouse minun armani/ minun ihanaisen.
Kork.v 2:11 Sillä cadzo/ talwi on culunut ja sade lacannut ja matcans mennyt:
Kork.v 2:12 Cuckaiset owat puhgennet ulos kedolla/ kewät on tullut ja toucomettinen cuulu meidän maasam.
Kork.v 2:13 Ficunapuut puhkewat/ wijnapuut cucoistawat ja andawat heidän hajuns. Nouse minun arman ja tule minun ihanaisen/ tule tänne.
Kork.v 2:14 Minun Kyhkyläisen wuoren raos ja kiwiraunios/ anna minun nähdä sinun caswos/ anna minun cuulla sinun änes: sillä sinun änes on suloinen ja caswos ihanainen.
Kork.v 2:15 Ottacat meille ketut/ ne wähät ketut/ jotca turmelewat wijnamäen: sillä meidän wijnamäkem cucoistawat.
Kork.v 2:16 Minun ystäwän on minun/ ja minä hänen/ joca caidze cuckaisten keskellä/ sijhenasti että päiwä jähty/ ja warjot kulkewat pois.
Kork.v 2:17 Palaja/ ole nijncuin medzäwuohi/ minun ystäwän/ eli nijncuin nuori hirwi wuorella.

III. Lucu.

COsca Christus lymyttä idzens/ nijn hänen seuracundans tule murhellisexi/ v. 1.
cosca hän taas löytä hänen/ saa hän lewon/ v. 4.
kirjoitetan Christuxen suuri woima ja wara/ jolla hän woi seuracundans suojella ja warjella/ v. 7.

Kork.v 3:1 MInä edzein yöllä minun wuotesani/ jota minun sieluni racasta/ minä edzein händä/ mutta en löytänyt.
Kork.v 3:2 Minä nousen/ ja käyn Caupungita ymbärins/ catuilla ja cujilla/ ja edzin/ jota minun sielun racasta/ minä edzein/ mutta en minä löytänyt.
Kork.v 3:3 Wartiat/ jotca käywät Caupungin ymbärins/ löysit minun. Olettaco nähnet jota minun sielun racasta?
Kork.v 3:4 Cosca minä heistä wähä eraunsin/ löysin minä jota minun sielun racasta/ minä pitelen händä ja en tahdo laske/ sijhenasti että minä hänen saatan minun äitini huoneseen/ minun äitini Cammioon.
Kork.v 3:5 Minä wannotan teitä/ Jerusalemin tyttäret/ medzäwohten ja naaras peurain cautta kedolla/ ettet te herätäis minun armastani eli waiwais händä/ sijhenasti cuin hänelle idze kelpa.
Kork.v 3:6 Cuca on tämä joca lähte corwesta/ nijncuin nousewa sawu/ Mirrhamin suidzutus/ pyhä sawu ja caickinaiset Apotecharin yrtit.
Kork.v 3:7 Cadzo/ Salomon wuoten ymbärillä seisowat cuusikymmendä wäkewätä Israelin wäkewistä.
Kork.v 3:8 He pitäwät caicki miecka ja owat soweliat sotaan/ jocaidzella on hänen mieckans reidelläns/ pelgon tähden yöllä.
Kork.v 3:9 Cuningas Salomo andoi tehdä idzellens lepocammion Libanonin puista:
Kork.v 3:10 Sen padzat olit hopiasta/ ja sen peitos cullasta/ istuin oli purpurasta/ ja permando soweliast laskettu/ Jerusalemin tytärten tähden.
Kork.v 3:11 Lähtekät ulos te Zionin tyttäret ja cadzelcat Cuningas Salomot sijnä Cruunusa/ jolla hänen äitins hänen cruunannut on hänen hää päiwänäns/ ja hänen sydämens ilo päiwänä.

IV. Lucu.

Christuxen morsian on ihanainen ja ilman wirhetä Christuxen tähden/ v. 1.
sentähden on hän hänelle sangen racas/ v. 5.

Kork.v 4:1 CAdzo minun arman/ sinä olet ihanainen/ cadzo/ ihanainen sinä olet/ sinun silmäs owat nijncuin mettisen silmät sinun palmickos wälillä/ sinun hiuxes owat nijncuin wuohilauma/ jotca owat kerityt Gileadin wuorella.
Kork.v 4:2 Sinun hambas owat nijncuin laumat kerittyin willain cansa/ jotca pesosta tulewat/ ja caxoisist tijnet owat/ ei myös yxikän heistä ole hedelmätöin.
Kork.v 4:3 Sinun huules owat nijncuin ruusun punaiset rihmat/ ja sinun puhes owat suloiset/ sinun poskes owat nijncuin Granatin omenan pykälä/ sinun palmickos wälillä.
Kork.v 4:4 Sinun caulas on nijncuin Dawidin torni/ joca on rakettu toramuurin cansa/ josa tuhannen kilpe rippu/ ja caickinaiset wäkewäin sotaaset.
Kork.v 4:5 Sinun caxi nisäs owat nijncuin caxi nuorta medzäwohla/ jotca cuckaisten seas laituimella käywät.
Kork.v 4:6 Sijhenasti että päiwä soipemmaxi tule/ ja warjo cato. Minä menen Mirrhamin wuorelle ja pyhän sawun cuckulalle.
Kork.v 4:7 Sinä olet coconans ihana/ minun arman/ ja ei sinusa ole yhtän wirhe.
Kork.v 4:8 Tule minun morsiamen Libanonist/ tule Libanonist/ mene sisälle/ astu tänne Amanan cuckulalda/ Senixin ja Hermonin niscalda/ Lejonin luolasta ja Leopardein wuorelda.
Kork.v 4:9 Sinä olet ottanut minun sydämeni pois/ minun sisaren/ racas morsiamen/ sinun yhdellä silmälläs ja yhdellä caulakäädylläs.
Kork.v 4:10 Cuinga ihana on sinun rindas/ minun sisaren/ racas morsiamen/ sinun nisäs owat iloisemmat cuin wijna/ ja sinun woites haju woitta caicki yrtit.
Kork.v 4:11 Sinun huules/ minun morsiamen/ owat nijncuin walowa mesicacko/ mesi ja maito on sinun kieles alla/ ja sinun waattes haju on nijncuin Libanonin haju.
Kork.v 4:12 MInun sisaren/ racas morsiamen/ sinä olet suljettu krydimaa/ peitetty lähde/ kijnnipandu caiwo.
Kork.v 4:13 Sinun hedelmäs on nijncuin krydimaa Granatomenista/ callin hedelmän cansa/ Cyprit Narduxen cansa:
Kork.v 4:14 Narduxet Safframin cansa/ Calmus ja Caneli/ caickinaisen pyhän sawun puiden cansa/ Mirrham ja Aloes/ caickein parasten yrttein cansa.
Kork.v 4:15 Nijncuin krydimaan caiwo ja eläwän weden lähde/ joca Libanonista wuota.
Kork.v 4:16 Pohjatuuli nouse/ ja lounatuuli tule/ ja puhalla minun krydimaani läpidze/ että hänen yrttins pisaroidzis.

Vers. 7. Yhtän wirhe ) Ei yxikän ihminen ole nijn pyhä/ että hän on peräti synnitöin/ 1. Ioh. 1:8. mutta Jumalan seuracunda on Jumalan caswon edes pyhä/ Christuxen tähden/ jonga hän uscolla käsittä.

V. Lucu.

CHristillisen seuracunnan hedelmät ja hywät työt ylistetän/ v. 1.
kirjoitetan hänen uscons heickous/ ahdistuxet ja sortamus/ v. 2.
cuinga hän näyttä rackaudens ylkäns wastan/ sijnä että hän händä nijn corkiast ylistä/ v. 8.

Kork.v 5:1 MInun ystäwän tulcon hänen krydimaahans/ ja syökän hänen callita hedelmitäns. Minä tulin minun sisaren/ racas morsiamen/ minun krydimaahani/ ja olen minun Mirrhamin ja minun yrttin leicannut ylös. Minä olen syönyt minun mesileipäni minun hunajani cansa/ minä olen juonut minun wijnani minun maitoni cansa: syökät minun armani/ ja juocat minun ystäwäni/ ja juopucat.
Kork.v 5:2 MInä macan ja minun sydämeni walwo/ se on minun ystäwäni äni joca colcutta. Awa minun eteeni/ minun arman/ minun sisaren/ minun kyhkyläisen/ minun ihanaisen: sillä minun pään on täynäns castetta/ ja minun palmickon täynäns yön pisaroita.
Kork.v 5:3 Minä olen rijsunut minun hameni/ cuinga minun pidäis taas pukeman päälleni? minä olen wiruttanut minun jalcani/ cuinga minun pidäis socaiseman ne jällens.
Kork.v 5:4 Mutta minun ystäwän pisti kätens läwestä/ ja minun sisällyxeni wapisit sijtä/ silloin nousin minä awaman ystäwälleni.
Kork.v 5:5 Minun käteni tiucuit Mirrhamita/ ja Mirrham waloi minun sormistani/ lucun salwan päälle.
Kork.v 5:6 Ja cosca minä ystäwälleni awaisin/ oli hän mennyt pois ja waeldanut ohidzen.
Kork.v 5:7 Silloin läxi minun sielun hänen sanans jälken/ minä edzein händä/ mutta en löytänyt/ minä huudin/ mutta ei hän wastannut. Wartiat/ jotca käywät Caupungin ymbärins/ löysit minun ja haawoitit minun/ ja wartiat muurin päällä otit pois minun päälijnani.
Kork.v 5:8 Minä wannotan teitä Jerusalemin tyttäret/ jos te löydätte minun ystäwäni/ nijn ilmoittacat hänelle/ että minä olen sairas rackaudesta.
Kork.v 5:9 MIllinen on sinun ystäwäs muiden ystäwitten suhten/ sinä caickein ihanaisin waimoin seas? mingäcaltainen on sinun ystäwäs/ muiden ystäwitten ehdolla/ ettäs meitä olet nijn wannottanut?
Kork.v 5:10 Minun ystäwän on walkia ja punainen/ walittu monen tuhannen seas.
Kork.v 5:11 Hänen pääns on se paras culda/ hänen hiuxens owat caharat ja mustat nijncuin Carneh:
Kork.v 5:12 Hänen silmäns owat nijncuin mettisen silmät/ wesiojan tykönä riescalla pestyt/ ja owat täynäns.
Kork.v 5:13 Hänen poskens owat nijncuin Apotecharin caswawainen krydimaa/ hänen huulens owat nijncuin ruusut/ jotca wuotawat Mirrhamin pisaroita.
Kork.v 5:14 Hänen kätens owat nijncuin cullaiset sormuxet/ täynäns Torckuusia/ hänen ihons on nijncuin puhdas Elephandin luu/ Saphirilla caunistetut.
Kork.v 5:15 Hänen jalcans owat nijncuin Marmorpadzat/ perustetut cullaisten jalcain päälle/ hänen hahmons on nijncuin Libanon ja walittu Ceder/ hänen caulans on suloinen ja peräti ihanainen.
Kork.v 5:16 Sencaltainen on minun ystäwän/ minun rackan on sencaltainen/ Jerusalemin tyttäret.

Vers. 12. Täynäns ) Ymmyrjäiset silmät ja täysi caswot/ ei julma eli ryppyinen.

VI. Lucu.

CHristus sala idzens toisinans/ mutta hän pitä cuitengin murhen seuracunnastans/ v. 1.
ylistä Morsiandans ja hänen cauneuttans ja ilmoitta suuren rackaudens hänen cohtans/ v. 3.

Kork.v 6:1 CUngasta sinun ystäwäs on mennyt/ o sinä caickein caunin waimoin seas? cunga sinun ystäwäs on käändänyt idzens/ me edzimme händä sinun cansas? Minun ystäwän on mennyt krydimaahans/ yrttisängijns/ että hän siellä krydimaas idzens iloitais ja hakis ruusuja.
Kork.v 6:2 Minun ystäwän on minun ja minä olen hänen/ joca idzens ruusuin seas iloittele.
Kork.v 6:3 Sinä olet ihana minun culdan/ nijncuin Tirza/ iloinen nijncuin Jerusalem/ hirmuinen nijncuin sotajoucon lauma.
Kork.v 6:4 Käännä silmäs minun tygöni: sillä ne minun sytyttäwät: sinun hiuxes owat nijncuin wuohilauma/ jotca Gileadin wuorella kerityt owat.
Kork.v 6:5 Sinun hambas owat nijncuin lammaslauma/ jotca pesosta nousewat ja caicki caxoisista tijnet owat/ ja ei yxikän ole heistä hedelmätöin.
Kork.v 6:6 Sinun caswos on nijncuin Granatomenan pykälät sinun palmickois wälillä.
Kork.v 6:7 Cuusikymmendä Drotningi owat/ ja cahdexankymmendä waimo/ ja neidzet owat epälucuiset.
Kork.v 6:8 Mutta yxi on minun kyhkyläisen/ ja minun täydellisen/ yxi on hänen äitins rackain/ ja hänen synnyttäjäns walittu: cosca tyttäret hänen näit/ ylistit he hänen autuaxi/ Drotningit ja waimot ylistit händä.
Kork.v 6:9 Cuca on tämä joca käy ulos nijncuin amurusco/ ihana nijncuin Cuu/ walittu nijncuin Auringo/ hirmuinen nijncuin sotajoucko?
Kork.v 6:10 Minä olen mennyt alas sarapiston/ cadzoman wesoja/ ojan reunalle/ curkisteleman jos wijnapuut cucoistit/ jos Granat omenat wiherjöidzit.
Kork.v 6:11 Ei minun sielun tietänyt että hän minun haman AmiNadabin waunuin asti asettanut oli.
Kork.v 6:12 Palaja/ palaja Sulamith: palaja/ palaja/ nähdäxem sinua. Mitä te näitte Sulamithis/ paidzi dandzi/ Mahanaimis.

VII. Lucu.

CHristus ylistä wielä seuracundans cauneutta ja muoto/ v. 1.
seuracunda kersca Christuxen hywyttä/ joca pacanoihingijn ulottu/ v. 10.

Kork.v 7:1 CUinga ihana on sinun käyndös sinun kengisäs/ sinä Förstin tytär/ sinun molemmat landes owat yhtäläiset nijncuin caxi käädyä/ jotca taitawat kädet tehnet owat. Sinun napas on nijncuin ymmyrjäinen malja/ josta ei coscan juoma puutu.
Kork.v 7:2 Sinun wadzas on nijncuin nisuläjä/ istutettu ymbäri ruusuilla.
Kork.v 7:3 Sinun molemmat nisäs owat nijncuin caxi nuorta medzäwuohen caxoista.
Kork.v 7:4 Sinun caulas on nijncuin Elephandin luinen torni: sinun silmäs owat nijncuin Hesbonin lammicot/ Batrabimin portisa. Sinun nenäs on nijncuin Libanonin torni/ joca cadzo Damascun päin.
Kork.v 7:5 Sinun pääs on nijncuin Carmelin/ sinun pääs hiuxet on nijncuin Cuningan purpura/ poimuinen.
Kork.v 7:6 Cuinga ihana ja suloinen olet sinä minun arman/ hecumasa.
Kork.v 7:7 Sinun pitudes on nijncuin palmupuu/ ja sinun rindas on wijnamarjan caltainen.
Kork.v 7:8 Minä sanoin: minun täyty astua palmupuuhun/ ja ruweta sen oxijn/ anna sinun nisäs olla nijncuin wijnapuun marjarypelä/ ja sinun sierandes haju on nijncuin omena.
Kork.v 7:9 Ja sinun caulas nijncuin hywä wijna/ joca huokiast mene minun ystäwän sisälle/ ja puhu wanhoista asioista.
Kork.v 7:10 Minun ystäwän on minun/ ja hän himoidze minua.
Kork.v 7:11 TUle minun ystäwän/ käykäm tästä kedolle ja wijpykämme maan kylisä.
Kork.v 7:12 Että me nousisim warahin wijnamäkeen/ ja näkisim jos wijnapuut cucoistuwat ja puhkeman rupewat/ jos Granatomenat owat tullet ulos: sillä minä annan sinulle minun nisäni.
Kork.v 7:13 Cuckaiset andawat hajuns/ ja meidän owen edes owat caickinaiset hywät hedelmät. Minun ystäwän/ minä olen sinulle tallella pannut sekä udet että wanhat.

Vers. 13. Cuckaiset ) Dudaim/ Gen. 30:14. on ollut hywän hajuinen yrtti.

VIII. Lucu.

SEuracunnan himo Christuxen jälken/ v. 1.
Christus wasta seuracundans edestä/ ja osotta hänelle hänen suuren rackaudens/ v. 4.
puhu wielä hänen cansans nijstä jotca wielä heicot owat ja wahwistusta tarwidzewat/ v. 8.
ja häneldä ylistetän hänen armons tähden/ v. 11.

Kork.v 8:1 JOsca minä sinun löytäisin ulcona minun weljen/ sinä joca minun äitini nisiä imenyt olet/ ja sinun suuta andaisin/ ja ettei kengän minua pilckais.
Kork.v 8:2 Minä ottaisin sinun ja saattaisin sinua minun äitini huoneseen/ josas minua opetaisit/ ja minä annan sinulle krydättyä wijna/ ja Granatomenan märkyttä.
Kork.v 8:3 Hänen wasen kätens on minun pääni alla/ ja hänen oikia kätens halaja minua.
Kork.v 8:4 Minä wannotan teitä Jerusalemin tyttäret/ ettet te minun armastani herätä/ eli waiwa händä/ sijhenasti cuin hänelle idze kelpa.
Kork.v 8:5 Cuca corwesta tule ja noja ystäwäns päälle? Omenapuun alla minä sinua herätän/ josa sinun äitis sinun synnyttänyt on: josa hän/ joca sinun synnytti/ macais sinun cansas.
Kork.v 8:6 Pane minua nijncuin sinetti sinun sydämees/ ja nijncuin sinetti sinun käsiwartees.
Kork.v 8:7 Sillä rackaus on wäkewä nijncuin cuolema/ ja kijwaus on wahwa nijncuin Helwetti/ hänen hijlens hehcuwat ja owat HERRAN tuli: nijn ettei wedengän paljous taida rackautta sammutta/ eli wirrat upotta. Jos jocu andais caicki saatuns ja taloins calut rackaudesta/ nijn ei ne caicki mitän maxais.
Kork.v 8:8 Meidän sisarem on wähä/ ja ei hänellä ole nisiä: Mitä meidän pitä tekemän sisarellem/ cosca hänelle puhutan?
Kork.v 8:9 Jos hän on muuri/ nijn me teemme hopialinnan sen päälle: jos hän on owi/ nijn me wahwistam hänen Cedrilaudoilla.
Kork.v 8:10 Minä olen muuri ja minun rindani on nijncuin torni/ sijtä minä olen hänen silmäins edes nijncuin rauhan löytäjä.
Kork.v 8:11 Salomolla on wijnamäki BaalHamonis/ sen wijnamäen andoi hän wartioille/ että jocainen andais hänen hedelmistäns tuhannen hopiapenningitä: Minun wijnamäken on idze minullani.
Kork.v 8:12 Sinulle Salomo tule tuhannen/ mutta wartioille caxi sata hedelminens.
Kork.v 8:13 Sinä joca asut krydimaasa/ anna minun cuulla sinun änes/ cuulcan cumpanit pääldä. Pakene minun ystäwän/ ja ole medzäwuohen caltainen/ eli nuoren peuran/ yrtti wuorella.

Vers. 7. HERran tuli ) Täsä näky että Salomo weisa täsä weisusa hengelisestä rackaudesta ja halusta/ jonga Jumala anda ja meille osotta caikisa hänen hywisä töisäns.

Salomon Corkian weisun loppu.

Wanhan Testamendin colmannen osan loppu.