Propheta Jona

22.04.2020

Esipuhe Prophetast Jonast .
PRophetan Jonan tahtowat muutamat sano Zarpan lesken pojaxi Sidonis/ joca Prophetan Elian ruockei cowalla ajalla/ I. Reg. 17. ja Luc. 4.
Sijtä ottain tilan/ että hän täsä cudzu hänens Amithain pojaxi/ se on/ totisen eli wagan pojaxi.
Sillä hänen äitins sanoi Elialle/ cosca hän cuolluista hänen herättänyt oli: nyt minä tiedän että sinun suus puhe on totinen.
Joca ei cuitengan näy oikein olewan: mutta hänen Isäns cudzuttin Amithai/ latinaxi verax , suomexi waca eli totinen/ ja on ollut Gath Hepherist/ joca Caupungi on Sebulonin sucucunnas/ Josu. 19.
Sillä näin on kirjoitettu/ 2. Reg. 14.
Cuningas Jerobeam sai jällens Israelin rajat/ Hemathist meren asti erämaasa/ HERran Israelin Jumalan sanan jälken/ jonga hän on puhunut palwelians Jonan Amithain pojan suun cautta/ sen Prophetan Gath Hepherist.
Zarpan leski on myös ollut pacanallinen waimo/ nijncuin Christus sano/ Luc. 4.
Mutta Jona tunnusta ensimäises lugus hänens olewan Hebrerin.
Tästä me näem sijs että Jona on ollut Jerobeamin aicana/ jonga Isoijsä Cuningas Jehu on ollut/ ja silloin on Cuningas Usia Judan hallinnut ; silloin myös owat ollet Israelin waldacunnas Propheta Hosea/ Amos ja Joel/ muisa paicois ja Caupungeis.
Näistä kyllä hywin ymmärretän/ cuinga jalo ja callis mies tämä Jona Israelin waldacunnas on ollut/ ja Jumala on suuret asiat hänen cauttans tehnyt/ Nimittäin/ että Cuningas Jerobeam hänen saarnans cautta oli nijn onnellinen/ että hän woitti caicki jällens/ mitä Hasael Syrian Cuningas oli saanut alans Israelin waldacunnasa.
Mutta tämä on caickein ylidze nijstä cuin hän oman Canssans seas teki/ että hän sijhen suureen ja wäkewään waldacundan Assyriaan rohkeis ruweta/ ja saarnais nijn hyödyllisest pacanain seas/ joca omains tykönä ei woinut nijn paljo monen saarnan cansa toimitta/ jolla Jumala tahdoi osotta Prophetan Esaian sanan: Joca ei sitä cuullut ole/ nijn hänen pitä sen cuuleman.
Opixi että caicki joilla Jumalan sana runsast on/ ne sen pian hyljäwät/ ja joille ei se tarjona ole/ ne ottawat sen wastan hywällä mielellä ; nijncuin Christus idze sano/ Matth. 21. Jumalan waldacunda pitä otettaman pois teildä ja annettaman pacanoille/ ja sille Canssalle joca hedelmän teke.

Propheta Jona .

I. Lucu .

JUmala cudzu Jonan/ ja käske hänen saarnaman Niniween/ v. 1.
Jona pakene merelle ja luule nijn pääsewäns/ v. 3.
HERra nosta tuulispään/ että haaxi tahto huckua/ v. 4.
heitetän arpa/ ja arpa lange Jonan päälle/ v. 7.
joca mereen paiscatan ja suurelda calalda niellän/ v. 15.

Joona 1:1 HERRAN sana tapahdui Jonalle Amithain pojalle/ sanoden:
Joona 1:2 Nouse/ ja mene sijhen suureen Caupungijn Niniween/ ja saarna heille: sillä heidän pahudens on tullut minun caswoni eteen.
Joona 1:3 Mutta Jona nousi ja pakeni HERran edestä/ ja tahdoi merelle/ ja tuli Japhoon. Ja cuin hän löysi hahden/ joca tahdoi merelle mennä/ andoi hän palcan/ ja astui sijhen/ menemän heidän cansans merelle/ HERran caswon edestä.
Joona 1:4 NIjn HERra andoi suuren tuulen tulla merelle/ ja suuri ilma nousi merellä/ nijn että haaxi luultin rickandunen.
Joona 1:5 Ja haaximiehet pelkäisit/ ja cukin huusi jumalatans/ ja heitit calut/ jotca hahdes olit/ mereen/ kewiämmäxi tuleman. Mutta Jona oli astunut alas hahden pohjan/ ja macais unesta rascautettu.
Joona 1:6 Nijn Skippari meni hänen tygöns/ ja sanoi hänelle: mixis macat? nouse/ ja rucoile Jumalatas/ että Jumala muistais meitä/ etten me huckuis.
Joona 1:7 Nijn he sanoit toinen toisellens: tulcat ja heittäkäm arwat/ tietäxem kenengä tähden meidän nijn pahasti käy: ja cuin he heitit/ langeis arpa Jonan päälle.
Joona 1:8 Nijn he sanoit hänelle: sanos meille/ mixi nijn pahasti meille käy? mikä sinun tecos on? custas tulit? ja custa maacunnast eli Canssast sinä olet?
Joona 1:9 Hän sanoi heille? minä olen Ebreri/ ja minä pelkän sitä HERra Jumalata taiwast/ joca meren ja carkian on tehnyt.
Joona 1:10 Nijn ne miehet pelkäisit suurest/ ja sanoit hänelle: mixis näin teit? ( sillä he tiesit hänen HERran edestä paennen/ sillä hän oli heille sen sanonut. )
Joona 1:11 Nijn he sanoit: mitä meidän pitä sinulle tekemän/ että meri meille tywennyis? sillä meri käwi ja lainehti heidän ylidzens.
Joona 1:12 Hän sanoi: ottacat minua ja heittäkät mereen/ nijn meri teille tywene: sillä minä tiedän/ että tämä suuri ilma tule teidän päällen minun tähteni.
Joona 1:13 Ja ne miehet soudit/ että he maan jällens saisit: mutta ei he woinet: sillä meri käwi wäkewästi heidän ylidzens.
Joona 1:14 Nijn he huusit HERra/ ja sanoit: Ah HERra/ älä anna meidän huckua tämän miehen sielun tähden/ ja älä lue meillen tätä wiatoinda werta: sillä sinä HERra teet nijncuins tahdot.
Joona 1:15 Nijn he otit Jonan/ ja heitit mereen/ ja meri asetui lainehtimast.
Joona 1:16 Ja ne miehet pelkäisit HERra suurest/ ja teit HERralle uhria ja lupausta.

Vers. 7. Heittäkäm arwat ) Ei tästedes pidä arwalla tutkittaman/ cuca wiallinen eli wiatoin olis josacusa asias: sillä ei meillä ole sijhen käskyä/ ja se taita pian pettä ja wäärin tapahtua.

II. Lucu .

JOna rucoile HERra calan wadzas/ v. 2.
HERra anda calan cacaista hänen maalle jällens/ v. 11.

Joona 2:1 MUtta HERra toimitti suuren calan/ nielemän Jonata. Ja Jona oli calan wadzas colme päiwä ja colme yötä.
Joona 2:2 JA Jona rucoili hänen HERrans Jumalatans calan wadzast/ ja sanoi:
Joona 2:3 Minä huusin HERra minun ahdistuxesani/ ja hän wastais minua: minä parguin Helwetin wadzast/ ja sinä cuulit minun äneni.
Joona 2:4 Sinä heitit minun sywyteen keskelle merta/ nijn että allot minua pyörsit ymbärins/ caicki sinun laines ja aldos käwit minun päällidzeni.
Joona 2:5 Minä ajattelin minuni hyljätyxi sinun silmäis edestä/ cuitengin saan minä wielä nähdä sinun pyhän Templis.
Joona 2:6 Wedet piirsit minua ymbärins sieluni asti/ sywydet pijritit minun/ caisilisto peitti minun pääni.
Joona 2:7 Minä wajoisin wuorten perustuxen asti/ maa salpais minun teljilläns ijancaickisest: mutta sinä otit minun sieluni cadotuxest/ HERra minun Jumalan.
Joona 2:8 Cosca minun sielun epäili minusa/ nijn minä muistin HERran päälle: ja minun rucouxen tuli sinun tygös/ sinun pyhäsä Templisäs.
Joona 2:9 Mutta jotca luottawat turhaan/ ei he armo löydä.
Joona 2:10 Mutta minä tahdon uhrata kijtoxella/ minä pidän lupauxeni HERralle/ että hän autti minua.
Joona 2:11 Ja HERra sanoi calalle/ että hän oxensi Jonan maan päälle.

III. Lucu .

JOna mene HERran käskystä toisen kerran Niniween saarnaman/ ja neuwoman parannuxeen/ v. 2.
Niniwiterit uscowat ja cuuluttawat paaston ja parandawat idzens/ v. 6.
ja HERra armahta heitä/ v. 10.

Joona 3:1 NIjn HERran sana tapahdui toisen kerran Jonalle/ ja sanoi:
Joona 3:2 Nouse ja mene sijhen suureen Caupungijn Niniween/ saarnaman sitä saarna/ jonga minä sinulle sanon.
Joona 3:3 Silloin Jona nousi/ ja meni Niniween HERran sanan jälken. Ja Niniwe oli Jumalan Caupungi/ colme päiwäcunda suuri.
Joona 3:4 Ja cosca Jona rupeis sijnä käymän yhden päiwäcunnan/ saarnais hän/ ja sanoi: wielä owat neljäkymmendä päiwä/ nijn Niniwen pitä huckuman.
Joona 3:5 Nijn Niniwen miehet uscoit Jumalan päälle/ ja annoit saarnata/ että paastotaisin/ ja puit säkit päällens/ sekä pienet että suuret.
Joona 3:6 Ja cosca Niniwen Cuningas sen cuuli/ nousi hän istuimeldans/ ja rijsui purpura waattens/ ja käärei idzens säckijn ja istui tuhcan.
Joona 3:7 Ja andoi cuulutta ja sano Niniwen Cuningan tahdosta ja Sangarein käskystä/ ettei yxikän ihminen taicka eläin/ naudat eli carja pidä mitän maistaman/ eikä laituimelle ajettaman/ ja ei wettäkän juoman.
Joona 3:8 Waan ihmiset ja eläimet pitä säckijn puetettaman/ ja heidän pitä lujasti Jumalata huutaman. Ja jocainen palaitcan pahasta tiestäns/ ja hänen kättens wäkiwallast.
Joona 3:9 Cuca tietä/ Jumala taita käändyä ja catua/ ja lacka hirmuisest wihastans/ etten me hucu.
Joona 3:10 Cosca Jumala näki heidän työns/ että he palaisit pahasta tiestäns/ catui hän sitä paha/ jota hän oli puhunut heille tehdäxens/ ja ei tehnytkän.

Vers. 5. Paastotaisin ) Cadzo/ 2. Par. 20:3. Esth. 4:15.
v. 10. Cosca Jumala näki ) Nimittäin/ että he caduit ja paransit idzens/ nijn hän andoi heille andexi/ ei nijn että hän oli sijhen welcapää heidän tecoins tähden: sillä he olit jo ansainnet rangaistuxen/ waicka cuinga paljo hywä he olisit sijtte tahtonet tehdä ; mutta sulast armost Christuxen tähden/ että he uscoit hänen päällens/ nijncuin ennen/
v. 5. oli kirjoitettu.

IV. Lucu .

JOna närkästy/ ettei Jumala rangaisnut Niniwetä/ nijncuin hän saarnais/ v. 1.
teke idzellens majan ulos Caupungist/ nähdäxens mitä tapahtuwa oli/ v. 5.
HERra anda caswa pensan warjoman händä Auringon palawudelda ; joca nopiast jällens cuiwettu. Sijtä Jona taas närkästy ja walitta/ v. 6.
HERra osotta idzens suuremmast syyst surcuttelewans/ jos Niniwe olis huckunut/ v. 9.

Joona 4:1 SIjtä närkästyi Jona sangen cowin/ ja pani pahaxens.
Joona 4:2 Rucoili Jumalata/ ja sanoi: ah HERra/ sepä se on cuin minä sanoin/ cosca minä olin wielä maasani/ sentähden minä tahdoin myös merelle paeta: sillä minä tiedän/ ettäs olet armollinen/ laupias/ pitkämielinen/ ja suuresta hywydestä cadut sitä paha.
Joona 4:3 Nijn ota nyt minun sielun minusta pois HERra/ sillä minä cuolisin paremmin cuin eläisin.
Joona 4:4 Mutta HERra sanoi: luuletcos oikein wihastunes?
Joona 4:5 JA Jona läxi Caupungist/ ja istui Caupungista itän päin/ ja teki siellä hänellens majan/ ja istui sen alla warjosa/ sijhenasti cuin hän näkis mitä Caupungille tapahduis.
Joona 4:6 Mutta HERra Jumala toimitti yhden pensan/ joca caswoi Jonan ylidze/ että se olis hänen pääns warjonnut/ ja wirgottanut händä hänen waiwasans: ja Jona riemuidzi sijtä pensasta suurest.
Joona 4:7 Mutta HERra toimitti madon huomeneltain/ cuin amurusco coitti/ joca söi sitä pensasta/ että se cuiwetui.
Joona 4:8 Mutta cosca Auringo nosnut oli/ toimitti Jumala suuren itätuulen/ ja Auringo paisti Jonan päähän/ että hän tuli woimattomaxi. Nijn hän toiwotti sielullens cuolemata/ ja sanoi: minä cuolisin ennencuin minä eläisin.
Joona 4:9 Nijn Jumala sanoi Jonalle: luuletcos oikein wihastunes sijtä pensasta? Ja hän sanoi: minä wihastun haman cuoleman asti.
Joona 4:10 Ja HERra sanoi: sinä armahdat pensasta/ jostas et mitän waiwa nähnyt/ etkä sitä caswattanut/ joca yönä caswoi/ ja yönä catois.
Joona 4:11 Eiköst minun pidäis armahtaman sitä suurta Caupungita? josa on enä cuin sata tuhatta ja caxikymmendä tuhatta ihmistä/ jotca ei tiedä eroitta cumbi oikia eli cumbi wasen käsi on/ nijn myös paljo eläimitä.

Vers. 1. Närkästyi ) Hän pelkäis/ että hänen saarnans piti sijtä tuleman ylöncadzotuxi/ cosca nähtin ettei nijn tapahtunut cuin hän oli ilmoittanut.

Prophetan Jonan loppu.